LähiTapiolan kyselyn mukaan marras–tammikuu on monelle suomalaiselle vuoden stressaavinta aikaa. Hyvinvointivalmentajan mukaan virtaa arkeen antaa liikunnan ja ruokavalion ohella vastuunotto oman mielen hyvinvoinnista – ja se, että tuetaan myös kaveria. Myös työnantajalla on velvollisuuksia jaksamisesta työajalla.

Suomalaisista 13 prosenttia kokee olevansa stressaantuneimmillaan marraskuussa. Pahiten vuoden synkin kuukausi kuluttaa ylempiä toimihenkilöitä ja pääkaupunkiseudulla asuvia. Toinen eniten kuormittava kuukausi on joulukuu, joka stressaa kahtatoista prosenttia suomalaisista. Osittain stressi valuu myös tammikuun puolelle.

Luvut selviävät LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselystä, joka toteutettiin lokakuun 2022 aikana.

LähiTapiola Keski-Suomen hyvinvointivalmentajan Elias Huhtisen mukaan pimeä vuodenaika kuormittaa paitsi suoraan valonpuutteen takia myös siksi, että monessa organisaatiossa vuodenkierron kiireisin vaihe viimeisen kvartaalin paineineen sijoittuu loppuvuoteen.

Jaksaminen ei ole vain yksilön asia

Kun on kyse työn kuormittavuudesta, on jaksaminen koko organisaation vastuulla. Esihenkilö voikin tukea työntekijöidensä työkykyä kiireisimpään vuodenaikaan esimerkiksi antamalla rakentavaa palautetta ja tekemällä selväksi, mitä heiltä odotetaan.

Huhtinen näkee valmentajan työssään työpaikkojen haasteita lähietäisyydeltä.

– Epämääräiset tavoitteet aiheuttavat stressiä. Hankalinta on, jos odotukset ovat korkeat mutta raamit liian väljät, Huhtinen sanoo.

Hyödyllinen palaute on Huhtisen mukaan esimerkiksi sellainen, jossa työntekijälle osoitetaan jokin aiempi konkreettinen tilanne, jossa hän on onnistunut.

Hyvinvointia tukevat valinnat vaativat kuitenkin myös yksilön päätöstä. Omalla sitoutumisella ja mielentilan muutoksella stressi muuntuu pimeäänkin vuodenaikaan käsiteltäväksi ja hallittavaksi.

Lue alta hyvinvointivalmentajan jaksamisvinkit.

1) Jos valitset vain yhden: liiku!

Yksittäisistä stressinhoitokeinoista tehokkain on Huhtisen mukaan vanha tuttu liikunta, muttei pelkästään fyysisten etujen vuoksi vaan myös mielen hyvinvoinnin hoitajana.

– Liikunta poistaa ja purkaa ahdistuskokemuksia. Liikkuvilla ihmisillä on tutkitusti muita vähemmän mielenterveysongelmia. Liikunnan mieltä hoitavan vaikutuksen voi huomata itse siitä, että yhdeksän kertaa kymmenestä lenkiltä tulee takaisin paremmalla mielellä kuin sinne on lähtenyt.

2) Tue työkaveria stressaavana aikana

Jos itse kokee vuodenvaihteen stressaavana, on se sitä todennäköisesti myös organisaation muille työntekijöille.

– Jos työkaveri on kireänä, voi yrittää ymmärtää ja kysyä kuulumisia. Samalla voi harjoitella itsemyötätuntoa ja hyväksyä, että on normaalia tuntea väsymystä, kun ulkona on pimeää ja töissä kiire.

3) Ota vastuu omista tunteista myös työpaikalla

Stressaantuneena ihminen näkee vain ongelmia, vaikka ympärillä olisi myös paljon hyvää. Pahimmillaan negatiivisuuteen keskittyminen leviää koko työyhteisöön, ja valittamisesta ja pelkojen lietsomisesta tulee normi.

– On hyvä kohdata omat tunteet ja kysyä itseltään, tiedänkö todella jonkin asian olevan huonosti vai johtuuko käsitykseni vain omista peloistani.

4) Hellitä itsekritiikistä

Odotamme itseltämme aina täyttä työtehoa, vaikka välillä voisi olla järkevämpää ottaa rennommin. Paine työn laadusta tuleekin usein itse asetetuista tavoitteista, vaikka työnantajalle saattaisi joskus riittää vain se, että asia tulee hoidettua.

– Liian korkeat tavoitteet voivat johtaa siihen, että kun tavoitteita ei saavuta, epäonnistumisten sarja vie ilon tekemisestä.

5) Tee hyvinvointivalinnoista helppoja

Päätä etukäteen, mitä ja milloin syöt tai kuinka kauan teet töitä. Varaa saataville terveellisiä välipaloja. Aseta ulkoiluvaatteet kotona valmiiksi ovelle, jotta lenkille lähtö on töiden jälkeen helppoa. Sovi lenkkitreffit kaverin kanssa, jolloin peruminen on vaikeampaa.

– Älä ponnistele tahdonvoiman avulla, vaan tee asiat niin helpoiksi kuin mahdollista.