Nyt olisi kerrankin hyviä uutisia!

0

Välillä on hyvä keskittyä siihen, mitkä asiat ovat hyvin. Tässä muutama niistä hyvistä uutisista, joita on tänä vuonna terveysrintamalta kerrottu.

Alkuvuodesta uutisoitiin useampaankin otteeseen pneumokokkirokotteiden vaikutuksista: rokotukset voivat esimerkiksi auttaa ehkäisemään antibioottiresistenssiä.

Kansallisen rokotusohjelman pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet pikkulasten korvatulehduksia. Tämän ansiosta antibioottikuurit ovat vähentyneet 18 prosenttia ja korvien putkitukset 15 prosenttia. Erityisen huomattavaa oli toistuvien mikrobilääkehoitojen väheneminen.

Pneumokokkibakteerin pikkulapsille aiheuttamat taudit ovat rokotusten ansiosta kaikkiaan vähentyneet enemmän kuin osattiin odottaa. Erityisesti lapsilla yleisten välikorvatulehdusten määrä on pienentynyt. Kuitenkin myös vakavat pneumokokkitaudit, kuten aivokalvotulehdus ja verenmyrkytys, ovat vähentyneet.

Pikkulapsille osana kansallista rokotusohjelmaa annetut pneumokokkirokotukset ovat vähentäneet merkittävästi myös rokottamattomien aikuisten sairaalahoitoon johtaneita keuhkokuumeita.

Raskaudenkeskeytyksiä tehtiin viime vuonna vähiten vuosikymmeniin

Hyvä tilastouutinen kesältä kertoi, että raskaudenkeskeytyksiä tehtiin viime vuonna vähemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 1970. Erityisesti alle 20-vuotiaiden osalta raskaudenkeskeytysten määrä on vähentynyt viime vuosina merkittävästi.

Hyvän suunnan taustalla on monia syitä: 2000-luvun alkuvuosina terveystiedosta tuli pakollinen oppiaine kouluissa ja jälkiehkäisystä poistui reseptipakko. Lisäksi kunnat ovat yhä enemmän heränneet tarjoamaan nuorille ilmaista ehkäisyä. Samalla myös verkko on helpottanut nuorten tiedonhakua.

Syyskuussa uutisoitiin Lasten terveys, hyvinvointi ja palvelut (LTH) -pilottitutkimuksen tuloksista, joiden mukaan vauvaperheet ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja arkensa sujumiseen. Myös terveydenhoitajat arvioivat suurimman osan vauvaperheistä pärjäävän hyvin.

Lisäksi jo puolet isistä käyttää enintään yhdeksän viikon itsenäistä isyysvapaata. Varsinainen kielteinen suhtautuminen isien vapaisiin työpaikoilla on harvinaista. Isät ovat voineet jäädä hoitamaan lasta isyysvapaalle vuodesta 1978 alkaen.

Suomalaisten elintavat ja terveys kohentuneet monilla tavoin

Keväällä julkaistiin laaja katsaus suomalaisten terveyteen, niin kutsuttu FinTerveys-raportti. Tulosten mukaan suomalaisten terveydessä on tapahtunut paljon hyvää. Kohonnut verensokeri ei ole yleistynyt väestötasolla vuosien 2011 ja 2017 välillä ja kolesterolitasot ovat laskeneet.

Tutkimuksessa myös mitattiin ensi kertaa niin kutsuttua positiivista mielenterveyttä, jolla tarkoitetaan esimerkiksi henkilön psyykkisiä voimavaroja, vaikuttamismahdollisuuksia omaan elämään, toiveikkuutta ja myönteistä käsitystä omasta itsestä. Väestöstä valtaosalla oli tutkimuksen mukaan kohtalainen (69 prosenttia) tai korkea (14 prosenttia) positiivinen mielenterveys.

Suomalaisnuorten alkoholinkäyttö on vähentynyt jo vuosien ajan. Keväällä julkaistiin tuloksia nuorille tehdystä kyselystä, jonka mukaan merkittäviä syitä on kolme: alkoholia on entistä vaikeampaa hankkia, kavereiden kanssa vietetty aika ei enää liity niin vahvasti alkoholiin ja vanhemmat ostavat entistä harvemmin alkoholia nuorille ja tietävät yhä useammin, missä nuoret liikkuvat vapaa-ajallaan.

Tyypin 2 diabeteksen ehkäisy on tärkeä tavoite terveydenedistämistyössä. Alkukesän uutisissa kerrottiin, että toimet tyypin 2 diabeteksen ehkäisemiseksi toimivat koulutustaustasta riippumatta, niin korkean diabetesriskin henkilöillä kuin väestössä ylipäätään. Tämä tutkimustieto auttaa kehittämään ja suuntaamaan diabeteksen ehkäisytyötä ja kaventamaan väestön terveyseroja.

Jaa

Kommentoi