Suomessa on lähes miljoona hengityssairasta eli astmaa, keuhkoahtaumatautia ja uniapneaa sairastavaa. Hengityssairaan näkökulmasta hallituksen esitys leikkaa viiltävästi näiden ihmisten työssä jaksamista ja toimeentuloa, toteaa Hengitysliiton järjestöjohtaja Mervi Puolanne.
Ylähengitystieinfektiot, nuhakuume ja kausi-influenssat ovat näillä ihmisillä hyvin usein hengityssairauden pahenemisen laukaisijoita. Työpaikalla ne leviävät tehokkaasti suoraan pisaratartuntana tai epäsuorasti erilaisilta pinnoilta. Kun sairaana tullaan töihin, tartunnat leviävät ja hengityssairaat kärsivät.
-Hallituksen esitys sairauspäiväkarenssista johtaa varmasti siihen, että riski sairastua työpaikalla lisääntyy, Puolanne lausuu.
Pahimmillaan esitys voi johtaa myös siihen, että hengityssairas itsekin lähtee sairaana töihin. Kun hengityssairauden pahentumisvaihe pitkittyy ja toipuminen viivästyy, sairauspoissaolopäivät lisääntyvät. Karenssi ja hoitoon tarvittavien lääkkeiden kustannusten kasvu heikentävät toimeentuloa. Hengityssairaat maksavat sairaudestaan Puolanteen mukaan kipeästi.
-Esimerkiksi astmaa sairastaa noin kymmenen prosenttia suomalaisista ja lisäksi viidellä prosentilla on ajoittain astman kaltaisia oireita. Suurimmalla osalla astma on hyvin lääkehoidolla hoidettavissa oleva sairaus. Tästäkin huolimatta on arvioitu, että astma ja allergiat aiheuttavat joka vuosi noin miljoona työstäpoissaolopäivää. Epäsuorat kustannukset, kuten sairauspoissaolot, työtehon lasku ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäävien määrän kasvu aiheuttavat yhteiskunnalle yli miljardin euron vuosittaisen laskun.