Ortopedi: Ehkäise ja tunnista akillesvaivat

0

Akillesjännekipu on tuttu vaiva lähes jokaiselle aktiiviliikkujalle. Akillesjänne voi kipuilla ja se tuntuu jäykältä. Jänne voi myös tulehtua rasituksen seurauksena, revetä tai mennä kokonaan poikki.

Akillesjänne on elävää kudosta, joka korjaa itse itseään. Mikäli jänteeseen tulee vaurioita ja kuormitusta liikaa, ei jänne pysty hoitamaan luonnollista tehtäväänsä, vaan alkaa oireilla. Jäykästä ja kipeästä akillesjänteestä kärsivät tyypillisimmin yli 30-vuotiaat kuntoilijat ja urheilijat, lähinnä juoksijat ja pallopeliharrastajat.

− Kun jänne oirehtii toistuvasti, ei vaivan tutkimista kannata pitkittää. Leikkausta ei tarvita, kun vaivaan puututaan riittävän ajoissa. Leikkaus tehdään yleensä vain silloin, kun akillesjänne napsahtaa poikki tai jännevaiva pitkittyy ja kroonistuu. Akillesjännevaivan luotettavan diagnoosin tekee lääkäri tutkimuksen ja oireiden perusteella. Muiden sairauksien ja vammojen poissulkemiseksi voidaan tarvita myös magneetti- tai ultraäänikuvaus, sanoo Ortopedi Janne Sarimo Urheilu Mehiläisestä.

Yleinen vaiva

Aktiiviliikkujan akillesjänne voi tuntua kipeältä ja jäykältä aamuisin heti herätessä, pitkään istuttaessa ja voimakkaan rasituksen jälkeen. Tyypillisesti kipu kestää joitakin minuutteja, jonka jälkeen jänne vetreytyy liikkuessa ja kiputuntemus häviää.

− Kyseessä on akillesjänteen sisäinen ylirasitusmuutos, joka on yleisin akillesjännevaiva. Jänteessä erottuu kipeä paksuuntuma, joka aristaa sitä painettaessa, kertoo Sarimo.

Sarimon mukaan kipeän ja paksuuntuneen jänteen ensisijaisena hoitona on jänteen vahvistaminen. Tukena voi käyttää fysioterapiaa, esimerkiksi paineaaltohoitoa.

− Kun jänne alkaa oireilla, on syytä reagoida heti. Lepopäiviä on syytä lisätä harjoitusten lomaan ja pudottaa harjoitustasoa. Jännettä vahvistavat eksentriset lihasharjoitteet, kuten pari kertaa päivässä tehtävä rappusjumppa, on toimiva keino oikein tehtynä. Jäykkää ja kipeää akillesjännettä voi hoitaa monipuolistamalla urheilua.

− Vaikka jänne kipuilee, täydellistä lepoa ei yleensä tarvita. Liikuntaa tulisi jatkaa, joskin aiempaa kevyemmin. Hyviä lajeja ovat esimerkiksi uinti, pyöräily ja cross training, sanoo Sarimo.

Juoksijan olisi hyvä tilapäisesti vähentää juoksukertoja ja kilometrejä. Oireita voi myös lievittää kipua helpottavalla lääkkeellä, vaikka lääke itsessään ei vaivaa parannakaan. Mikäli oireet eivät poistu muutaman kuukauden kuluessa tai kiputila pitkittyy, voidaan harkita leikkaushoitoa.

− Talvitreenissä juoksijan kannattaa huomioida kylmenevä sää sekä liukas ja kova alusta. Juoksukenkien nastat aiheuttavat kovan kontaktin alustaan. Ylämäkijuoksua tulisi tehdä kohtuullisesti.

Tulehdus ympäryskudoksissa

Mikäli akillesjänteen ympärille ilmestyy selvää turvotusta pitkän rasituksen, esimerkiksi maraton-juoksun jälkeen, on kyseessä todennäköisimmin akillesjänteen ympäryskudoksen tulehdus.

− Tulehduksen hoitona toimii täydellinen lepo ja tulehduskipulääke. Usein toistuvana tulehdukset voivat muodostaa kiinnikkeitä jänteen ympärille ja vaiva voi vaatia leikkauksen. Leikkauksessa kiinnikkeet poistetaan, jonka jälkeen jänne kuntoutetaan, sanoo lääkäri Sarimo.

Entä kun jänne katkeaa?

Akillesjänne katkeaa tyypillisesti täysin ennalta arvaamatta, usein nopeassa ponnistuksessa, esimerkiksi äkkijarrutuksia ja hyppyjä vaativassa sulkapallopelissä. Pohkeen alaosassa tuntuu ja myös kuuluu voimakas napsahdus. Jänteen kohdalle ilmestyy muutaman sentin levyinen kuoppa.

– Akillesjännerepeämää on vaikea ennakoida ja ennaltaehkäistä. Jänteen rasitusvaivojen taustalla ovat mahdollisesti harjoitteluvirheet ja virheelliset liikemallit. Hoitona on joko leikkaus ja sen jälkeinen kuusi viikkoa kestävä ortoositukihoito tai vaihtoehtoisesti kipsaus ja sen jälkeinen ortoosihoito, kuvailee ortopedi Sarimo.

Yleensä pohjelihaksen voima palautuu paremmin ja jänteen uusi katkeaminen on harvinaisempaa leikkaushoidon jälkeen. Sen vuoksi etenkin ammatti- ja kilpaurheilijat suosivat leikkaushoitoa.

Akillesjänneleikkauksesta toipuminen vaatii malttia. Leikkauksen jälkeen normaali kävely ei onnistu heti. Kävelyä harjoitellaan fysioterapeutin ohjauksessa. Muuta treeniä, kuten pyöräilyä ja uintia, lisätään hiljalleen. Täysipainoisesti pallopelit onnistuvat yleensä vasta 6-12 kuukauden kuluttua.

Jalkojesi parhaaksi Tervein jaloin -verkkokauppa – tutustu täällä heti

Jaa

Kommentoi