Kaupallinen yhteistyö: Suonikohjut.info
Suonikohjut ovat pintalaskimoiden pullistumia alaraajoissa. Ne aiheutuvat laskimoiden vajaatoiminnasta. Suonikohjujen oireet ovat yksilöllisiä eivätkä ne ole spesifisiä laskimovajaatoiminnan suhteen.

Tavallisia suonikohjujen oireita ovat painon ja turvotuksen tunne, kipu, särky ja nilkkaturvotus, joka usein pahenee iltaa kohden. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota turvotukseen laskimopaineen nousun merkkinä ja kutinaan ihon ärsytyksen merkkinä. Yöllä turvotus vähenee, mutta jaloissa voi tuntua suonenvetoa, särkyä, kramppeja tai jalkojen levottomuutta. Suonikohjut näkyvät iholla sinertävinä pullistumina, mutta suonikohjujen perussyy (pitkän tai lyhyen pintalaskimon vika) ei ole paljaalla silmällä nähtävissä.

Suonikohjujen yleisimpiä oireita

Oireet ovat yksilöllisiä. Alla on lueteltu yleisimpiä suonikohjuihin liitettyjä oireita. Oireet pahenevat usein iltaa kohti. Pitkään seisominen ja istuminen sekä kuumuus voivat myös pahentaa oireilua. Mikään luetelluista oireista ei välttämättä johdu suonikohjuista, vaan voi aiheutua myös muista syistä.

  • Kipu – kipua voi tuntua joko koko alaraajassa, usein polven alle painottuen, tai suonikohjujen alueella. Kipua voi usein helpottaa levolla ja nostamalla jalkoja makuuasennossa koholle.
  • Kutina ja nilkkaturvotus ovat tutkimusten mukaan selkeimmin suonikohjuista aiheutuvia oireita. Kutina on merkki kohonneen laskimopaineen aiheuttamasta ihon ärsytyksestä. Kutina häviää ja turvotus vähenee useimmiten suonikohjujen hoidon jälkeen.
  • Laskimovajaatoiminnan pahentuessa ilmenee ihomuutoksia kuten ihottumaa ja ihon punoitusta tai tummentumaa tyypillisesti nilkan alueella. Oireilun pitkittyessä iho ja ihon alainen kudos voi arpeutua ja lopulta pahimmillaan voi syntyä säärihaava.
  • Pintalaskimotulehdus ja suonikohjuvuoto ovat ihomuutosten ohella merkkejä komplisoituneesta laskimovajaatoiminnasta.
  • Levottomat jalat on ensisijaisesti hermostollinen oire, mutta suonikohjutauti voi pahentaa oireita.
  • Pistelyä, polttavaa tai pakottavaa tunnetta alaraajoissa on selitetty kohonneen laskimopaineen aiheuttamana ihohermojen ärsytyksenä.
  • Krampit tai suonenveto yöaikaan on usein liitetty suonikohjuihin, mutta tämän suhteen eri tutkimukset antavat vaihtelevia tuloksia.
  • Jalkojen väsyminen on varsin epäspesifinen oire, laskimovajaatoiminta on lisärasite arjen uuvuttamille jaloille.
  • Ihon haavauma, säärihaava, on merkki komplisoituneesta suonikohjutaudista.

Suonikohjut kannattaa tutkia

Suonikohjut on syytä tutkia, jos ne aiheuttavat merkittäviä oireita, haittaa ja vaivaa. Lisäksi suonikohjuvika on arvioitava aina ihomuutosten uhatessa. Suonikohjutaudin aiheuttamat oireet voivat olla epämääräisiä, eikä suonikohjujen koko aina ole suoraan yhteydessä oireiden vaikeusasteeseen. Joillakin potilailla voi olla huomattava suonikohjutauti ilman, että he kokevat sen oireita häiritseviksi. Toiset puolestaan kokevat merkittävästi haittaavia oireita, vaikka silmillä ja ultraäänellä havaittuna suonikohjutauti on lievä.

Miten suonikohjut diagnosoidaan?

Suonikohjujen diagnosoiminen, taudin vaikeusasteen arvioiminen ja mahdollisen toimenpiteen suunnittelu edellyttää aina ultraäänitutkimusta. Se tehdään ensimmäisen vastaanottokäynnin yhteydessä laskimonsisäisiin hoitomenetelmiin perehtyneen verisuonikirurgian erikoislääkärin toimesta.

Tutkittava oire ei aina selity suonikohjuilla. Verenkiertoarviota voidaan täydentää nilkkojen verenpainemittauksella, jolla voidaan arvioida valtimoverenkiertoa. Lisäksi on huomioitava tuki-ja liikuntaelinperäiset sekä hermostolliset syyt oireille.

Suonikohjutaudin hoitoaiheet

Käypä hoito -suosituksen 2016 mukaan kajoavan hoidon aiheet ovat seuraavat:

  • Haittaavia oireita aiheuttavan (kliiniset luokat C2–3; suonikohjut, suonikohjut + nilkkaturvotus) pintalaskimovajaatoiminnan kajoava hoito on aiheellista, jos kaikukuvauksessa todetaan laaja-alainen refluksi eli takaisinvirtaus.
  • Komplisoituneen (kliiniset luokat C4–6; ihomuutokset, parantunut tai avoin säärihaava) pintalaskimovajaatoiminnan kajoava hoito on aina aiheellista, jos se on teknisesti ja kokonaistilanteen kannalta mahdollista.
  • Pintalaskimoiden kajoava hoito on aiheellista myös silloin, jos potilas on sairastanut pintalaskimotukoksen tai jos suonikohju on vuotanut verta.

Miten suonikohjuja hoidetaan?

Hoitomenetelmän valinta

Suonikohjutaudin diagnostiikka ja hoitomenetelmien valinta perustuu tänä päivänä aina ultraäänitutkimukseen. Näin suonikohjujen hoito kohdentuu oikeisiin suoniin kattavasti ja hoitomenetelmät räätälöidään aina yksilöllisesti.

Laskimonsisäinen laser– ja radiotaajuushoito eli lämpökatetrihoito (termoablaatio) on tarkoitettu ensisijaisesti pitkän ja lyhyen pintalaskimorungon käsittelemiseksi korvaamaan perinteinen nyhtäisyleikkaus; suoni ”hitsataan” kiinni rikkomatta suonta ympäröivää kudosta. Ultraääniohjattu vaahtoruiskutus eli vaahtoskleroterapia soveltuu kohjuisten sivuhaarojen käsittelyyn sekä tietyin edellytyksin myös viallisten pintalaskimorunkojen käsittelyyn suonen ”liimaamiseksi”. Aiemmin perinteisesti leikatun jalan hoitamiseksi vaahtoruiskutus voi tarjota mahdollisuuden korjaavaan toimenpiteeseen, joka muilla menetelmillä ei olisi tehtävissä.

Hoidon käytännön toteutus

Uusien menetelmien etuna on vähäinen kajoavuus sekä sujuva toipuminen. Toimenpiteet voidaan tehdä paikallispuudutuksessa vastaanotto- tai toimenpidehuoneessa ilman nukutusta tai selkäpuudutusta. Nivus- ja polvitaivehaavat vältetään kokonaan ja toimenpide tehdään joko pelkistä neulan pistoista tai yksittäisintä 2-3mm pistorei’istä. Sairausloman tarve on vähäinen ja työhön paluu parhaimmillaan mahdollista heti toimenpiteen jälkeen.

Hoitojen tulokset

Parempi kuin perinteinen suonikohjuleikkaus

Laskimonsisäisistä hoidoista on tutkimustietoa yli kymmenen vuoden seuranta-ajalta. Käytössä olevan tutkimustiedon perusteella uudet hoidot asettuvat vertailussa hyvin perinteisen suonikohjuleikkauksen rinnalle, ja monin tavoin mitattuna perinteisen leikkauksen edelle. Uusien laskimohoitojen teho ja turvallisuus on dokumentoitu ja käytännön työssä todettu.

Huomioitavaa suonikohjuhoidoista

Käsiteltyjen suonten kovettuminen ja värjäytyminen ruskeaksi sekä näiden muutosten kuukausien kuluessa tapahtuva ”sulaminen” on tavallisin eteen tuleva jälkivaiva, pintalaskimotulehduksia tavataan. Laserhoidon jälkeen käsittelyalueen kipu ja verenpurkauma kuuluvat asiaan. Tämä ongelma on vähäisempi radiotaajuushoidon jälkeen.

Yksikään toimenpide ei ole riskitön. Tarkka diagnoosi ja hoidon räätälöinti ovat avain turvalliseen laskimohoitoon. Koska suonikohjujen syntymekanismi on tuntematon, on muistettava, että millään laskimotoimenpiteellä ei voida poistaa potilaan taipumusta laskimolaajentumiin. Moderni suonikohjujen hoito edellyttää ultraäänidiagnoosin jälkeen mahdollisuutta hoitaa potilasta laskimonsisäisellä katetrihoidolla (laser, radiotaajuus) ja ultraääniohjatulla vaahtohoidolla sekä vain poikkeuksellisessa tilanteessa perinteisellä leikkauksella. 

Kirjoittaja on Pekka Kuukasjärvi, thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti.

Lue lisää tietoa suonikohjuista ja niiden hoitomenetelmistä Suonikohjut.info -sivustolta.

Kirjoittajana toimii thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärvi