Ulkoilman hiukkasmaiset ilmansaasteet ovat merkittävä ympäristöterveydellinen ongelma. Suomessa ulkoilman hiukkasista suuri osa on peräisin maan rajojen ulkopuolelta kaukokulkeumana. Muita hiukkaslähteitä ovat liikenteen pakokaasut ja katupöly sekä puun pienpoltto pientaloalueilla.
Ulkoilman hiukkasia kulkeutuu myös sisäilmaan ilmanvaihdon mukana ja rakennusten epätiiviistä kohdista.
-Suomessa ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisällä, jolloin hiukkasille altistuminen sisäympäristöissä muodostaa merkittävän osan kokonaisaltistumisesta. Altistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat hiukkaspitoisuuksiin sisäympäristöissä, sanoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) erikoistutkija Tarja Yli-Tuomi.
THL on vastikään julkaissut katsauksen, jossa kootaan yhteen tietoa sisäilman hiukkaspitoisuuksista, niihin vaikuttavista tekijöistä sekä mittauksista. Katsauksen mukaan Suomessa kaikissa eri tutkimusprojekteissa tehdyissä kotimittauksissa pienhiukkasten vuorokausikeskiarvon mediaani on ollut alle 10 µg/m³.
Asumisterveysasetuksen määrittämä toimenpideraja sisäilman pienhiukkasten vuorokausikeskiarvoille on 25 µg/m³. Toimenpiderajalla tarkoitetaan tässä mittaustulosta, jonka ylittyessä tulee ryhtyä terveydensuojelulain mukaisiin toimenpiteisiin terveyshaitan selvittämiseksi ja tarvittaessa sen poistamiseksi tai rajoittamiseksi.
Toimenpideraja ylittyi pääkaupunkiseudulla alle neljässä prosentissa kotimittauksista ja Kuopiossa alle yhdessä prosentissa. Mittauksia on kuitenkin vähän, etenkin pientaloalueilta, joilla puun pienpoltto voi nostaa hiukkaspitoisuudet hyvinkin suuriksi.
Suomessa toimenpideraja on tällä hetkellä korkeampi kuin Maailman terveysjärjestön (WHO) ohjearvo 15 µg/m³. WHO kiristi ohjearvojaan vuonna 2021, sillä tieteellinen näyttö hiukkasten terveyshaitoista jo pienillä pitoisuuksilla on vahvistunut. Tuoreessa katsauksessa suositellaan tarkastelemaan asumisterveysasetuksen toimenpiderajoja uusimman tutkimustiedon valossa.
Omalla toiminnalla voi vaikuttaa sisäympäristöjen hiukkaspitoisuuksiin
Sisäympäristöön ulkoa kulkeutuneita hiukkasia on erityisesti rakennuksissa, joissa ei ole koneellista tuloilmaa ja siinä tehokasta suodatinta. Ilmanvaihdon lisäksi myös rakennuksen muut ominaisuudet, kuten lämmitysmuoto, rakenteiden tiiveys, rakennusmateriaalit ja niiden kunto sekä sisustusmateriaalit, voivat vaikuttaa, samoin asukkaiden lukumäärä, elämäntavat ja ajankäyttö.
Erityisesti sisällä tupakoiminen johtaa erittäin suuriin hiukkaspitoisuuksiin. Lisäksi hiukkasia vapautuu sisäilmaan ruuanlaitosta ja tulisijojen käytössä etenkin sytytysvaiheessa ja aina kun tulisijan luukku avataan tulen palaessa. Muita kotien tunnistettuja hiukkaslähteitä ovat muun muassa siivous, ihmiset itse sekä kynttilänpoltto, spray-tuotteiden käyttö ja silitys.
-Sisäilman hiukkaspitoisuuksia voidaan pienentää monin tavoin. Hiukkaspäästöjen ja -pitoisuuksien vähentäminen ulkoilmassa on tehokas keino, mutta myös tuloilman suodattaminen vähentää hiukkasille altistumista sisätiloissa. Lisäksi merkitystä on liesituulettimen käytöllä sekä oikeilla toimintatavoilla esimerkiksi puuta poltettaessa, Yli-Tuomi sanoo.
Kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa pinnoilta ilmavirran vaikutuksesta nousevien hiukkasten merkitys on suurempi kuin kodeissa, sillä ihmisiä on tilassa yleensä enemmän. Pinnoille kulkeutuu hiukkasia mm. kenkien mukana. Lisäksi kouluissa, päiväkodeissa ja toimistoissa voi olla omia erityisiä hiukkaslähteitä, kuten tulostimet ja kopiokoneet toimistoissa.