Kotien haihtuvien orgaanisten yhdisteiden pitoisuudet ovat Suomessa pieniä ja alittavat pääosin kansainväliset terveysperusteiset ohjearvot sekä asumisterveysasetuksen toimenpiderajat, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) yhdessä Työterveyslaitoksen kanssa tekemästä selvityksestä.

Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden lähteitä sisäilmassa ovat muun muassa rakennus- ja sisustusmateriaalit sekä kuluttajatuotteet, kuten siivous- ja puhdistusaineet, hajusteet ja kosmetiikka. Myös esimerkiksi elintarvikkeista ja ruuanlaitosta, asukkaista ja lemmikkieläimistä sekä kynttilöiden poltosta vapautuu haihtuvia orgaanisia yhdisteitä. 

Lisäksi yhdisteitä voi kulkeutua sisäilmaan ulkoa ilmanvaihdon tai tuuletuksen kautta. Ulkoilman yhdisteet voivat olla peräisin esimerkiksi liikenteestä, teollisuudesta tai puun pienpoltosta. 

Tutkimusjakson aikana vuosina 2010–2019 haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) kokonaispitoisuus asunnoissa laski 40 prosenttia. 

”Pitoisuuksien laskuun on vaikuttanut todennäköisesti esimerkiksi liikenteen sekä rakennusmateriaalien päästöjen pieneneminen”, arvioi THL:n tutkija Miina Juntunen.

Aineiston perusteella haihtuvien orgaanisten yhdisteiden keskimääräiset pitoisuudet kodeissa ovat Suomessa vähintään viisinkertaisesti kansainvälisiä terveysperusteisia ohjearvoja pienempiä, ja useimmiten ne alittavat ohjearvot sata- tai tuhatkertaisesti. 

Vaikka keskimääräiset pitoisuudet aineistossa olivat pieniä, voi jonkin yhdisteen pitoisuus ylittää terveysperusteisen ohjearvon yksittäisissä asunnoissa – yleensä kuitenkin vain lievästi. 

”Arvon ylittyminenkään ei suoraan tarkoita sitä, että terveysvaikutukset olisivat todennäköisiä”, Juntunen sanoo.

Yli 1300 näytteeseen perustuva selvitys tukee arviota, että Suomessa haihtuvat orgaaniset yhdisteet eivät ole merkittävä sisäympäristön laatua heikentävä tekijä. 

THL ja Työterveyslaitos tekivät selvityksen osana THL:n koordinoimaa Kansallista sisäilma ja terveys 2018–2028 -ohjelmaa.