Viime vuosina Suomessa on markkinoitu internetissä kuluttajille väärin perustein sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sekä ravintolisäksi hopeavettä eli kolloidista hopeaa. Tämä selviää THL:n ja Itä-Suomen yliopiston tuoreesta artikkelista, joka julkaistiin Toxicology Reports -lehdessä.

Tutkimusta varten kartoitettiin sosiaalisessa mediassa ja hopeavesivalmistajien verkkosivuilla tapahtuvaa keskustelua ja mainontaa. Aineistona käytettiin kahden Facebookin keskusteluryhmän sekä kolmen hopeavettä myyvän yrityksen verkkosivujen sisältöä vuosina 2016–2018.

Vedottiin kuluttajien pelkoihin ja vähäteltiin haittoja

Hopeavettä markkinoitiin esimerkiksi luonnon omana antibioottina, vaikka tiedetään, että hopeaveden tehosta sairauksien hoidossa sisäisesti nautittuna ei ole tieteellistä näyttöä ja että se on yksiselitteisesti haitallista keholle.

Lisäksi markkinoinnissa väitettiin, ettei hopeavesi olisi haitallista, koska siinä oleva hopea on partikkelimuodossa, vaikka todellisuudessa kaikissa hopeavesissä on aina myös ionimuotoista haitallista hopeaa.

Myös haittoja vähäteltiin. Esimerkiksi hopeaveden aiheuttamaa argyriaa eli ihon muuttumista siniharmaaksi väitettiin vain kosmeettiseksi haitaksi, vaikka kyseessä on vakava ja pysyvä ihomuutos.

Markkinoinnissa vedottiin kuluttajien tunteisiin, erityisesti pelkoihin. Lisäksi luotiin mielikuvaa lääketeollisuuden salaliitosta ja viranomaisten epäluotettavuudesta. Hopeavettä markkinoitiin luonnollisena aineena, ikään kuin se olisi turvallisempi kuin antibiootit.

Sosiaalisessa mediassa ja verkkosivuilla hopeaveden väitettiin tehoavan pitkään listaan vaivoja.

Hopean lisääminen elimistöön on turhaa ja vaarallista

Suun kautta saatu hopea leviää kaikkialle elimistöön. Elimistö ei pysty poistamaan hopeaa kunnolla, joten se kertyy elimistöön.

Pienikin päivittäin nautittu annos on usein suurempi kuin se määrä, mikä virtsan tai ulosteiden mukana poistuu. Jo muutaman ruokalusikallisen päivittäinen annos hopeavettä voi johtaa myrkytykseen.

Ihmisillä myrkyllinen määrä hopeaa näkyy argyriana. Argyria ei häviä, jos hopean käyttö lopetetaan, vaan vaikutus on pysyvä. Muita hopean myrkytysoireita ovat mahakivut, allergia, nenäverenvuoto, neurologiset oireet (esim. kouristukset) sekä vaikutukset hengitys- ja verenkiertoelimiin.

Katso alta kuva argyriaa sairastavasta miehestä:

Tämä mies oli käyttänyt vuosia hopeanitraattia sisältäviä nenätippoja. Wikimedia Commons

Argyria

Argyria on sairaus, joka voi puhjetata kolloidisen hopean pitkäaikaisesta nauttimisesta tai altistumisesta sille. Argyria aiheuttaa pysyvän harmaan tai harmaalaikkuisen värin ihoon, silmiin, sisäelimiin ja myös hermosoluihin.

Argyrian näkyvin ilmentymä on ihon siniharmaa väri. Väri voi aluksi olla pienellä ihoalueella tai ilmetä ihonvärin vähäisenä muuttumisena, mutta voi lopulta peittää koko ruumiin. Joillakin voi ensimmäinen oire olla ikenien värimuutos joko harmaaksi tai ruskeaksi. Iho voi paikoin hyperpigmentoitua. Värin määrä riippuu elimistöön joutuneen hopean määrästä.

Hopea aiheuttaa mahalaukussa kemiallisen reaktion. Hopea hajoaa ja siirtyy verenkiertoon. Ihmisen saamasta hopeasta suurin osa poistuu viikon kuluessa ulosteen ja virtsan mukana. Jos hopeaa on joutunut elimistöön niin paljon, ettei kaikki ehdi poistua, se voi varastoitua ihoon ja muihin kudoksiin, joihin sitä kertyy yhä suurempia määriä. Kun iho sitten altistuu valolle, se muuttuu siniharmaaksi.