Tutkimus: Ulkoilman pienhiukkaset tunkeutuvat taitavasti sisätiloihin

0

Mitkä tekijät vaikuttavat sisäilman pienhiukkaisten pitoisuuteen ja ihmisen henkilökohtaiseen altistumiseen? Tätä selvitettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n tuoreessa tutkimuksessa. Hiukkas- ja otsonipitoisuutta mitattiin Kuopiossa noin 3400 asukkaan Jynkän asuinalueella.

Hiukkasmaiset ilmansaasteet aiheuttavat muun muassa ärsytysoireita sekä vaikuttavat haitallisesti sydän- ja verenkierto- sekä hengityselimistöön. Suomessa ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa, joten altistumisen kannalta on tärkeää tunnistaa, mitkä tekijät vaikuttavat sisäympäristöjen hiukkaspitoisuuteen.

Tie ulkoilmasta sisälle

Tutkimuksessa kävi ilmi, että ulkoilman hiukkaspitoisuudet olivat pääasiallisin sisäilman hiukkaspitoisuuksia selittävä tekijä.

-Pienhiukkaset tunkeutuvat taitavasti ulkoilmasta sisätiloihin ja vaikuttavat siksi merkittävästi altistumiseen. Tämä siitä huolimatta, että meillä Suomessa talot ovat tiiviimpiä kuin monissa lämpimissä maissa. Kuopiossa pitoisuudet olivat kuitenkin varsin matalia, sanoo THL:n tutkija Taina Siponen.

Ulkoilman lisäksi keskeisimmät sisäilman pitoisuuksia selittävät tekijät olivat puun ja kynttilän poltosta syntyneet hiukkaset. Jopa lyhytkestoinen muutamia tunteja kestävä puun tai kynttilän polttaminen näkyi altistumisessa päivätasolla. Jos kynttilöitä poltetaan lyhyitä aikoja silloin tällöin, niiden merkitys päästölähteenä ei ole merkittävä.

Alueilla, joilla sijaitsee omia matalalla sijaitsevia päästölähteitä, kuten puun polttoa tai liikennettä, pitoisuudet voivat vaihdella alueen sisällä merkittävästi ja altistuminen on suurinta lähellä päästölähdettä.

Miten voin vaikuttaa altistumiseen?

Ulkoilman hiukkasten pääsyä sisätiloihin voi vähentää sillä, että sisään tuleva ulkoilma suodatetaan tehokkaasti. Etenkin tiiviisti rakennetuilla puun pienpolttoa suosivilla alueilla pitoisuudet voivat nousta korkeiksi, kun lähteitä on useita.

-Omaan ja naapureiden altistumiseen voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota polttotekniikkaan, säännölliseen nuohoukseen ja siihen, mitä tulisijassaan polttaa, kertoo Siponen.

Miten tutkimus tehtiin?

  • Tutkimukseen osallistui 37 omakoti- tai rivitalossa asuvaa henkilöä. Hiukkas- ja otsonipitoisuuksia mitattiin useammalla mittauskerralla noin vuorokauden ajan kodin sisäilmasta, yleensä olohuoneesta.
  • Lisäksi tutkimushenkilöt kuljettivat jokaisella 22 tunnin mittauskerralla reppua mukanaan lähes koko ajan. Repussa oli pienhiukkaspitoisuutta mittaava laite.
  • Alueelle sijoitettiin keskusmittausasema, jotta saatiin selville alueella oleva keskimääräinen ulkoilman pitoisuustaso.
  • Kyselylomakkeilla ja ajankäyttöpäiväkirjoilla kerättiin tietoa altistumiseen mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä, kuten kodin ilmanvaihdosta, lemmikeistä, ruoanlaitosta, kynttilän poltosta, tulisijan käytöstä, ajoneuvossa matkustamisesta sekä ikkunoiden auki pitämisestä.
Jaa

Kommentoi