Alkoholin kokonaiskulutus Suomessa kasvoi vuoteen 2007 asti, mutta on sen jälkeen vähentynyt lähes viidenneksellä. Alkoholin riskikäyttö on kuitenkin edelleen yleistä, kertoo uusi Juomatapatutkimus.
Juomatapatutkimuksen mukaan vähintään 13 prosenttia väestöstä käyttää alkoholia siinä määrin, että heillä on kohonnut pitkäaikaisten terveyshaittojen riski. Tämä vastaa yli 560 000:ta suomalaista. Riskirajaksi on määritelty naisilla 7 annosta tai enemmän, miehillä 14 annosta tai enemmän viikossa.
Humalajuominen ja humalatilaan liittyvät riskit ovat vielä yleisempiä. 57 prosenttia väestöstä on ylittänyt humalakäytön rajan (vähintään 5 annosta kerralla) vähintään kerran edeltävän vuoden aikana. Kaikesta juodusta alkoholista 78 prosenttia kuluu riskikäyttöön eli on joko riskikäyttäjien kuluttamaa tai juodaan tilanteissa, joissa humalakäytön raja ylittyy.
-Kun ihmiset ajattelevat alkoholinkäytön riskejä, ajatellaan lähinnä runsaasta kulutuksesta aiheutuvia pitkäaikaisia terveysriskejä. Humalajuomistilanteisiin liittyvät riskit kuitenkin koskettavat paljon suurempaa joukkoa ihmisiä, sanoo tutkimusprofessori Pia Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.
Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt viidenneksellä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Varsinkin alaikäisten juominen on vähentynyt voimakkaasti koko 2000-luvun ajan. Silti juuri nuorilla, alle 30-vuotiailla humalakertojen osuus alkoholinkäyttökerroista on suurin, ja he kokevat eniten humalahaittoja.
Juomatapatutkimus tuo esiin myös suomalaisten alkoholinkäytön tavanomaisia piirteitä:
-Suomalaiset käyttävät alkoholia tyypillisimmin kotiympäristöissä (77 % juomiskerroista)
-Kahdestaan kumppaninsa kanssa (43 % kotijuomiskerroista)
-Viikonloppuna perjantaista sunnuntaihin (68 % juomiskerroista)
-Eivät tavallisesti käytä alkoholia ruokajuomana (8 % juo viikoittain viiniä ruualla, 7 % olutta)