Sirpa Puhakan ja Sari T. Tiiron uutuuskirja Rakkauden riekaleita haluaa osoittaa, kuinka Suomi olisi ilman omaishoitoa nykyistäkin syvemmässä hoivakriisissä.
Hoitoa ja hoivaa on heidän mukaansa siirretty vuosikymmenten kuluessa poliittisilla päätöksillä ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen. Omaishoitajien työ korvaa jo usein kotihoitoa, ympärivuorokautista hoivaa ja jopa sairaalahoitoa. Omaishoitajien työn arvioidaan säästävän useita miljardeja vanhushoivan kustannuksia.
Puhakan mukaan poliittista päätöksentekoa omaishoidosta ovat ohjanneet väestön ikääntyminen, hoivapalvelujen tarpeen kasvu ja hoiva-alan työvoimapula.
Arvioinnin kohteena teoksessa ovat poliittiset päätökset omaishoidosta aina 80-luvun lopulta tähän päivään. Orpon hallitus on luvannut tehdä 2025 puoliväliriiheen mennessä omaishoitolain kokonaisuudistuksen. Siinä on luvattu ottaa huomioon muun muassa työ- ja eläkeikäisten omaishoitajien erityistarpeet.
Isoin omaishoitajien asemaa parantanut edistysaskel oli omaishoitolain säätäminen vuonna 2005. Lakiin jäi puutteita, joita ei ole edelleenkään kirjan mukaan korjattu.
Uudistusyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen valtiontalouteen ja rahan niukkuuteen. Lähes 60 000 omaishoitajaa hoiti läheistään sopimusomaishoitajana vuoden 2022 aikana. Subjektiivinen oikeus omaishoitoon saattaisi mahdollistaa jopa 20 000 uudelle omaishoitajalle omaishoitosopimuksen hyvinvointialueen kanssa.
Kirja kertoo, etteivät kunnat ole kohdelleet omaishoitajia yhdenvertaisesti eikä yhdenvertaisuus toteudu hyvinvointialueillakaan. Puhakan tekemä omaishoidon tuen kriteereiden vertailu osoittaa, että omaishoitajien palkkiot saattavat vaihdella useita satoja euroja riippuen hyvinvointialueesta, vaikka omaishoitajan työ olisi yhtä vaativaa ja sitovaa. Usein omaishoitajan työ on käytännössä 24/7 hoivaa jopa pienimmällä omaishoidon tuen lakisääteisellä palkkiolla, joka on nykyisin 461,99 euroa.
Sari T. Tiiro puolestaan kuvaa kuinka työikäisen pitkä omaishoitajaura vaikuttaa ansiotasoon ja eläkekertymään. Tiiro kertoo myös millaisessa pyörityksessä omaishoitaja on, kun hän hoitotyönsä rinnalla asioi hoidettavansa puolesta kymmenien sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten ja julkisten ja yksityisten palveluntarjoajien kanssa. Suurin vastuu läheisen hoivasta onkin omaishoitajalla itsellään.
Mitä rakkaudesta jää jäljelle vuosikausien vaipanvaihdon, etuushakemusten ja moraalisen velvoittavuuden keskellä?
Entä miten parantumattomasti sairaan omaishoidosta aiheutuvat kustannukset vertautuvat hoivakodin hintaan? Sekin selviää Rakkauden riekaleita -kirjasta.
