Turun yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) on tehty diabetestutkimusta. Uudessa tutkimuksessa tunnistettiin merkkejä mikrobeista, jotka ennustivat tyypin 2 diabeteksen puhkeamista. Väestöotoksessa oli 16 vuoden seurantajakso.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on tunnistettu tyypin 2 diabeteksen kehitykselle useita riskitekijöitä, kuten perimä, elintavat ja ympäristön vaikutukset. Myös suolistomikrobiston koostumuksella on havaittu olevan yhteys tautiin, mutta aiemmat tutkimukset ovat pääosin havainnoineet vain eroja terveiden koehenkilöiden ja aikuisiän diabetesta jo sairastavien ihmisten välillä.

Tutkijat tunnistivat kuusi bakteeriryhmää Lachnospiraceae-heimon lajeista ja sen lähisukulaisista, jotka olivat yhteydessä kohonneeseen riskiin sairastua tyypin 2 diabetekseen.

– Itä- ja länsisuomalaisten tiedetään eroavan toisistaan perimältään ja elintavoiltaan, ja nämä erot näkyvät myös heidän terveydessään. Eroista huolimatta tutkimuksessa tunnistetut mikrobit olivat yhteydessä taudin ilmaantuvuuteen koko Suomessa, kertoo toinen tutkimusartikkelin pääkirjoittajista, tutkijatohtori Matti Ruuskanen Turun yliopistosta.

­­– Näiden suolistobakteerien osuuksien on aiemmin havaittu kasvavan diabeteksen ja muiden metabolisten sairauksien, kuten rasvamaksan, seurauksena. Ne vaikuttavat myös olevan ainakin osittain yhteydessä ravinnon laatuun, jatkaa toinen pääkirjoittajista, tutkijatohtori Pande Erawijantari.

Tutkimuksen tulokset tukevat aiempaa kuvaa ruokavalion, metabolisten sairauksien ja aikuisiän diabeteksen välisistä yhteyksistä, joihin vaikuttavat osaltaan myös suoliston mikrobit.

Tunnistaminen ajoissa

Tyypin 2 diabeteksen ilmaantuvuus on edelleen kasvussa ympäri maailmaa. Sairaus vaikuttaa huomattavasti elämänlaatuun ja se on myös tunnistettu vakavaksi ja kalliiksi kansanterveydelliseksi ongelmaksi. Aikuisiän diabeteksen ehkäisy ja hoito ovat siksi erittäin tärkeitä tutkimuskohteita.

– Yksi tapa estää taudin kehittyminen on sen merkkien tunnistaminen jo aikaisessa vaiheessa, jotta ehkäisevät toimenpiteet, kuten elintapojen muutos, voitaisiin aloittaa, Matti Ruuskanen sanoo.

– Uuden tutkimuksen tulokset parantavat kuvaa tyypin 2 diabeteksen riskitekijöistä, sekä mahdollisesti auttavat tulevaisuudessa entistä parempien hoitokeinojen kehityksessä, visioi Pande Erawijantari.

Tutkimusta ovat rahoittaneet Suomen Kulttuurirahasto, Sydäntutkimussäätiö, Emil Aaltosen Säätiö, Suomen Lääketieteen Säätiö, Sigrid Juseliuksen Säätiö, sekä Suomen Akatemia.