Mielen sairauksista puhuttaessa keskitytään usein oireisiin ja hoitoon mutta ennaltaehkäisevä toiminta jää varjoon. Psyykkisiin sairauksiin perehtyneen tietokirjailija Leena Vähäkylän Sairastunut mieli (Gaudeamus 2021) käy läpi sitä, miksi mieli sairastuu, miltä se tuntuu, ja mitä mielen terveyden vaalimiseksi voidaan tehdä. Sairastuneet ja heidän omaisensa jakavat teoksessa elämäntarinansa.

Uutuuskirja kuvaa yleisimpiä psyykkisiä sairauksia, niiden aiheuttajia, oireita ja hoitokeinoja sekä nostaa esiin myös ylilääkinnän ongelman. Tarkastelussa ovat masennus, kaksisuuntaisuus, ahdistuneisuus, persoonallisuushäiriöt, syömishäiriöt, traumaperäinen stressihäiriö, skitsofrenia ja muut psykoosit sekä vähemmän esillä oleva dissosiaatio.

Kirjassa kuvataan ongelmia, joiden kanssa sairastuneet joutuvat kamppailemaan. Hyvää hoitoa voi olla vaikea saada, lääkitys voi jopa pahentaa oireita, ja sairauteen liittyy usein häpeää. Pääteemana ovat sairastumisen syyt. Niitä on löydetty perimästä, aivojen toiminnasta sekä stressin aiheuttamista elimistön ja hormonitoiminnan muutoksista. Sairauden aiheuttaa ja laukaisee kuitenkin lähes aina jokin ulkoinen tekijä. Erityisesti koulukiusaamisen vaikutukset nousevat teoksessa esiin.

-Haastateltavien tarinoissa on yllättäviäkin yhtäläisyyksiä sairastumisen syissä. Yleisin syy on koulukiusaaminen. Kirjaan ei haettu koulukiusattuja, vaan heidän suuri osuutensa haastatelluista oli puhdas sattuma. Kertomusten perusteella koulukiusaaminen johtaa hyvin usein psyykkiseen sairastumiseen ja jopa skitsofreniaan. Siksi olisikin erittäin tärkeää, että kiusatut saisivat entistä enemmän apua ja heti, jotta he eivät sairastuisi, Leena Vähäkylä sanoo.

Teoksessa ääneen pääsee 21 sairastunutta ja heidän omaistaan. He jakavat kertomuksensa sekä hyvin vaikeista sairauksista että upeista selviytymistarinoista, kuten paluusta takaisin työelämään. Vertaiskirjoittajana Vähäkylä pääsee lähemmäksi elämäntarinoita, joissa kuntoutujat kertovat sairautensa syistä, saamastaan hoidosta ja elämästään oireiden kanssa. Omaisten näkökulmasta päästään osaksi sairauden sävyttämää arkea, huolta ja syyllisyyttä mutta myös toivoa ja rakkautta.

-Itse muistutan, että toivo paremmasta voi auttaa paranemaan. Tähän tarvitaan kuitenkin mukaan myös lääkärit, terapeutit ja omahoitajat. Jos kaikkien tavoitteena on terveempi tulevaisuus ja sitä tavoitellaan kaikin keinoin, ei se voi olla täysin saavuttamattomissa. Hoitajien, siis myös lääkärien ja terapeuttien, tehtävänä ei ole pelotella vaan luoda toivoa paremmasta ja auttaa sen löytämisessä, Vähäkylä kirjoittaa.