Ylipaino, lihavuus ja vaikea lihavuus ovat yleisempiä ammatillisessa oppilaitoksessa kuin lukiossa opiskelevilla nuorilla. Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelevista pojista 33 prosentilla ja tytöistä 31 prosentilla on ylipainoa tai lihavuutta. Lukiossa opiskelevilla vastaavat osuudet ovat pojilla 22 prosenttia ja tytöillä 18 prosenttia.
Tiedot selviävät tutkimuksesta, jossa on hyödynnetty perusterveydenhuollon avohoidon hoitoilmoituksen (Avohilmo) tietoja. Avohilmon tiedot perustuvat terveydenhuollossa mitattuihin pituus- ja painotietoihin.
Tutkimus jatkaa Avohilmoon perustuvaa valtakunnallista lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden yleisyyden seurantaa laajentaen seurannan 16–17-vuotiaiden ikäryhmään.
-Toisen asteen opiskelijoiden ylipainon yleisyyden seuranta on perustunut tähän asti lähinnä nuorten itse raportoimiin tietoihin. Terveydenhuollon ammattilaisten mittaamiin pituus- ja painotietoihin perustuva tilastotieto parantaa opiskelijoiden alueellista ja valtakunnallista terveysseurantaa. Tilastotietoa hyödynnetään nuorten terveyden edistämistoimien ja lihavuuden ehkäisytoimien suunnittelussa ja niiden vaikuttavuuden arvioinnissa, sanoo kehittämispäällikkö Päivi Mäki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta THL:stä.
Kouluterveyskyselyn vuoden 2019 tuloksiin verrattuna ylipainoisten nuorten osuus oli Avohilmo-aineistossa suurempi. Tulokset eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia, sillä Kouluterveyskyselyssä pituus ja paino ovat itse raportoituja.
Lihavuuteen liittyviä sairauksia voi esiintyä jo nuorilla
Lihavuuteen liittyviä sairauksia, joita on aiemmin pidetty aikuisiän sairauksina, kuten tyypin 2 diabetes, uniapnea, rasvamaksa ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöt, voi esiintyä jo nuorilla. Lisäksi lihavuuteen liittyvä stigma, kiusaaminen ja syrjintä voivat vaikuttaa kielteisesti psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen.
-Lihavuuden yleistymisen taustalla on ennen kaikkea muutokset elinympäristössä, etenkin ruokaympäristössä. Yhteiskunnalliset toimet, joilla voidaan kehittää lasten ja nuorten ruokaympäristöä terveyttä edistäväksi, ovat tärkeitä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi terveysperusteinen verotus ja epäterveellisten ruokien ja juomien markkinoinnin rajoittaminen. Kouluilla ja oppilaitoksilla on myös tärkeä rooli nuorten terveellisten elintapojen edistämisessä, Mäki toteaa.