8 faktaa vanhuspalvelujen tilasta Suomessa – nämä 4 asiaa tulee asiantuntijoiden mukaan tehdä

0

Millaisia vanhusten palvelut ovat Suomessa? Miten kotihoito on pysynyt mukana asiakasmäärien kasvussa? Onko palvelujen saatavuudessa ja laadussa eroja eri puolilla Suomea?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut viime aikoina paljon uutta tietoa vanhuspalvelujen tilasta. Alta voit lukea aiheeseen liittyen kahdeksan faktaa aiheesta.Tämän jälkeen THL:n asiantuntijat kertovat ajatuksiaan ongelmien voittamiseksi.

  1. Asiakasmäärä kasvaa. Suomen väestö ikääntyy, ja se näkyy vanhuspalvelujen asiakasmäärissä. Toukokuun seurantaviikolla 2018 vanhuspalveluissa oli kaikkiaan noin 93 000 asiakasta. Heistä 57 prosenttia on kotihoidossa ja 43 prosenttia ympärivuorokautisessa hoidossa.
  2. Kotihoidon palveluja ei ole kaikilla alueilla riittävästi. Kahden vuoden aikana kotihoidon päivittäinen asiakasmäärä on noussut jo 4 000:lla. Kun kuntien vanhuspalveluista vastaavilta kysyttiin kotihoidon riittävyydestä, lähes joka toinen (46 %) vastasi, että alueella ei ole riittävästi kotihoidon palveluja.
  3. Kotihoidossa asiakkaat ovat entistä heikkokuntoisempia ja paljon palvelua tarvitsevien asiakkaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Osa kotihoidon asiakkaista käy toistuvasti päivystyksessä. Kotihoitoon tarvitaan nopeasti saatavilla olevaa terveydenhuollon tukea ja palveluja ympärivuorokautisesti, myös yöllä ja viikonloppuisin.
  4. Suurin osa vanhuspalvelujen asiakkaista on muistisairaita. Joka toinen muistisairas henkilö asuu kotona omaishoidon ja kotihoidon tukemana. Osassa maakunnista muistisairaan kotihoitoa on kehitetty, ja niissä useampi muistisairas voi asua kotona. Omaishoitajien jaksamista on tuettava.
  5. Ympärivuorokautisessa hoidossa asiakasmäärä laskee ja siksi henkilöstömitoitus paranee. Asiakkaista suurin osa sairastaa pitkälle edennyttä muistisairautta tai tarvitsee palliatiivista ja saattohoitoa. Vanhuspalveluissa määritelty henkilöstön vähimmäismitoitus, 0,5 hoitajaa asiakasta kohden, toteutuu tällä hetkellä 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä.
  6. Vanhuspalvelujen työntekijät tarvitsevat elämän loppuvaiheen hoidon toteuttamiseksi enemmän tukea. Valtaosa iäkkäistä asuu elämänsä viimeiset vuodet omassa kodissaan tai kodinomaisessa ympäristössä, kuten palvelutalossa. Toimiva, ympärivuorokautinen lääkärikonsultaatio ja muu palliatiivisen ja saattohoidon tukiverkosto, kuten kotisairaalatoiminta, vaatii vielä kehittämistä monissa maakunnissa.
  7. Vanhuspalveluissa työskentelee noin 45 000 ammattilaista. Heistä 35 prosenttia työskentelee kotihoidossa ja loput ympärivuorokautisessa hoidossa. Erityisosaajista, kuten iäkkäisiin erikoistuneista sosiaalityöntekijöistä sekä päihde- ja mielenterveysosaajista on pulaa. Erityisryhmät saavat aiempaa vähemmän heille suunnattuja palveluja.
  8. Toimintakyvyn tukemiseen määrärahat riittävät aiempaa huonommin. Käytännössä kotihoidossa lähes puolet kuntoutusammattilaisten toimista jää täyttämättä.

Mitä vanhuspalvelujen kehittämiseksi pitäisi tehdä? Kun asiaa kysytään Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n asiantuntijoilta, Sari Kehusmaalta ja Teija Hammarilta, he nostavat esiin neljä asiaa:

Iäkkäille tarvitaan keskitettyä asiakasohjausta, joka varmistaa, että asiakas saa tarpeen mukaiset palvelut ja joka seuraa vanhuspalvelujen menoja ja niiden muutosta. Asiakasohjauksen asiantuntijoita, esimerkiksi gerontologisen sosiaalityön osaajia, pitäisi kouluttaa nykyistä enemmän.

Kotihoidon henkilöstön riittävyyteen ja osaamiseen on etsittävä nopeasti ratkaisuja. Vanhuspalveluihin tarvitaan lisää toimintakyvyn tukemisen ammattilaisia ja kotona asumisen tueksi päivystysluonteisia kotiin tuotavia tai etäyhteydellä toimivia terveydenhuollon palveluja.

Omaishoitajan jaksamista tukevia kevyitä palveluja, kuten päivätoimintaa, tarvitaan nykyistä enemmän. Omaishoito vähentää raskaampien palvelujen tarvetta. Tuhannet muistisairaat henkilöt ovat kotona omaishoitajan tukemana.

Ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköiden ympärille on luotava toimiva ja osaava palliatiivisen hoidon ja saattohoidon tukiverkosto.

Jaa

Kommentoi