Viime vuosikymmenien suurin vaihdevuosiin liittyvä edistysaskel lääketieteessä on se, että vaihdevuosista puhutaan enemmän ja niiden oireiden moninaisuus tunnistetaan, kertoo naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen.
− 1990-luvulla vaihdevuosien oirekuvassa painotettiin aivan erilaisia asioita, mistä naiset todella kärsivät. Tuolloin oli hyvin tyypillistä, että vaihdevuosioireista kärsivä nainen nähtiin hikoilevana ja ärtyneenä kiukkupussina. Oirekuvassa painottuivat kuumat aallot ja mieliala, gynekologi Anna-Mari Heikkinen kuvailee.
Heikkinen on toiminut gynekologina vuodesta 1994 lähtien. Hän on tehnyt vaihdevuosien hormonihoidosta kliinistä tutkimusta sekä väitöskirjan, ja jatkanut tämän jälkeen tutkimustyötä aiheen parissa.
Oireet tunnistetaan nyt paremmin
Heikkinen kertoo, että viimeisten vuosikymmenien aikana vaihdevuosien oirekuva on tarkentunut huomattavasti.
− Useimmat naiset kärsivät esimerkiksi unihäiriöistä sekä lihas- ja nivelkivuista. Tällaisia oireita ilman tyypillisiä kuumia aaltoja ja hikoilua ei kuitenkaan ennen tunnistettu vaihdevuosiin liittyviksi ja hoidettu sen mukaisesti.
Vielä ihan lähimenneisyydessä lääketieteessä myös opetettiin, ettei vaihdevuosista voi olla kyse, jos naisella on kuukautiset.
− Nyt ymmärretään, ettei tilanne ole niin selkeä. Hormonitasojen vaihtelut ja niin kutsutut esivaihdevuodet voivat alkaa jo 40 ikävuodesta alkaen, vielä tätäkin nuorempana harvoissa tapauksissa. Kuukautiset eivät ole hyvä tunnistuskeino vaihdevuosien alkamiseen, sillä myös erilaiset ehkäisykeinot vaikuttavat vuotoihin, Heikkinen tarkentaa.
Suhtautuminen vaihdevuosiin on muuttunut
Heikkisen mukaan vaihdevuosiin liittyvien oireiden väheksyminen ja jopa niihin liittynyt häpeä on vähentynyt, kun vaihdevuosista puhutaan yhä enemmän.
− Onneksi eräänlainen naureskelu rankoille vaihdevuosioireille on loppumassa ja ne osataan ottaa vakavasti. Ymmärretään, että vaihdevuodet ovat lähes jokaiselle naiselle tapahtuva asia ja kun ajatellaan naisen keskimääräistä elinikää, voi vaihdevuosiin liittyvistä oireista kärsiä jopa puolet elämästään, kertoo Heikkinen.
Myös naisten pelko hormonilääkitystä kohtaan on lieventynyt.
− 1900-luvun lopussa hormoneita käytettiin paljon enemmän vaihdevuosioireiden hoitoon, mutta kun vuosituhannen vaiheessa julkaistiin tutkimusta rintasyöpäriskistä, hormonilääkkeiden käyttöä ruvettiin suotta pelkäämään. Siitä huolimatta, ettei mitään uutta tietoa hormonihoidon ja rintasyövän välisestä pienestä yhteydestä tullutkaan. Nyt hormoneja uskalletaan taas käyttää, Heikkinen iloitsee.
Hoitoon on nyt paljon vaihtoehtoja
Naisen keho tottuu hiljalleen, keskimäärin seitsemässä vuodessa, hormonittomuuteen. Osalla naisista vaihdevuosioireet voivat jatkua kuitenkin loppuiän.
− Kehon hormonitarve ei lopu kuin seinään vaihdevuosien alkaessa. Ei siis ole mitään syytä pelätä tai kieltää naiselta hormonihoitoa, jotta oireilta saisi esimerkiksi nukuttua yönsä. Tutkimusten mukaan alle 3–5 vuoden hormonihoito ei lisää rintasyöpäriskiä.
Vaihdevuosia voidaan hoitaa hormonien lisäksi nyt myös muilla keinoilla.
− Esimerkiksi paikalliset estrogeenivoiteet helpottavat limakalvojen kuivuutta. Elämäntavoilla voi puolestaan vaikuttaa hyvin kokonaisvaltaisesti myös vaihdevuosioireisiin. Eli terveellisellä ruokavaliolla, liikunnalla ja ylipainon välttämisellä.
Kuumiin aaltoihin ja yöhikoiluihin on puolestaan vastaikään tullut uusi hormoniton lääkevaihtoehto.
− Uusi lääke vaikuttaa aivojen lämmönsäätelykeskuksen toimintaan. Tämä on ensimmäinen hormoniton vaihdevuosioireisiin kehitetty lääke ja hyvin tervetullut vaihtoehto naisille, jotka eivät voi käyttää hormonihoitoa, mutta kärsivät kuumista aalloista ja hikoilusta, Heikkinen kertoo.
Asiantuntijana: Terveystalon naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Anna-Mari Heikkinen