Kaupallinen yhteistyö: Kultainto.com
Mehiläispesän tuotteista tulee ensimmäisenä mieleen hunaja.

Mehiläiset antavat meille kuitenkin myös siitepölyä, pergaa, propolista, emomaitoa, mehiläisvahaa, mehiläismyrkkyä ja pesäilmaa.

Näistä tuotteista voidaan saada apua moniin vaivoihin, joten mehiläispesää voidaan tietyssä mielessä pitää luonnon omana apteekkina.

Tässä artikkelissa esitellään mehiläispesän muut tuotteet ja niiden mahdolliset terveysvaikutukset.

Aluksi kuitenkin muutama sana siitä, mitä mehiläistarhausharrastuksen aloittaminen vaatii ja mitä se maksaa.

Mehiläisten hoito harrastuksena

Mehiläistarhaus voi olla ammattimaista tai harrastusluontoista.

Myös harrastelijan on hyvä käydä mehiläistenhoitokurssi, ennen kuin hän hankkii ensimmäisen pesänsä. Korona-aikana kursseja on järjestetty myös verkossa.

Kurssien hinnat lähtevät liikkeelle muutamasta kympistä, ja mehiläisyhdyskunnan sisältävän pesän voi ostaa 300-400 eurolla.

Lisäksi mehiläistarhaaja tarvitsee suojahaalarin, savuttimen, kymmeniä kehiä sekä lukuisia muita tarvikkeita. Syyskesällä kerättävän hunajan vastineeksi mehiläisille on annettava noin 20 kg sokeria.

Ensimmäisen vuoden investoinnit voivat olla yhteensä jopa 1500 euroa, vaikka harrastuksen aloittaisi vain yhdellä pesällä. Mitä useamman pesän haluat hankkia, sitä enemmän tarvitset alkupääomaa.

Jos etsit mehiläisharrastuksen aloittamiselle rahoitusta, vertaa lainaa huolella.

Edullisimman lainan valitseminen on erityisen tärkeää siksi, että valitettavasti et voi luottaa saavasi mehiläistarvikkeisiin sijoittamaasi rahaa takaisin vielä ensimmäisenä tai toisenakaan vuonna.

Voit tienata rahaa netissä tai esimerkiksi toreilla myymällä hunajaa ja muita mehiläispesän tuotteita. Huono hunajavuosi tai esimerkiksi parven karkaaminen kesä-heinäkuussa voivat kuitenkin kääntää kassavirran reilusti pakkasen puolelle.

Mehiläispesän muut tuotteet hunajan ohella

Mehiläistarhaaja voi hyödyntää muitakin mehiläispesän tuotteita kuin hunajaa.

Alle on koottu tietoa siitä, miksi siitepölyä, pergaa, propolista, emomaitoa, mehiläisvahaa ja mehiläismyrkkyä kannattaa kerätä, ja miten pesäilmaa voi hyödyntää.

Siitepöly sisältää vitamiineja ja proteiinia

Siitepöly (pollen) on toukkien ravinnoksi kerättyä ruokaa. Mehiläiset kuljettavat sen pesään takajaloissaan olevissa, pienenpienissä vasuissa.

Jos mehiläistarhaaja pitää erityistä siitepölynkeräintä pesän suuaukon ”rappurallina”, voi hän ottaa osan siitepölystä talteen. Yksi pesä kerää siitepölyä jopa 20-40 kg/vuosi, joten mehiläistarhaaja voi ottaa osan siitepölystä talteen aiheuttamatta sillä vahinkoa.

Mehiläisten keräämä siitepöly sisältää paljon proteiinia, vitamiineja ja animohappoja.

Jos haluat lisätä ruokavalioosi esimerkiksi rautaa, magnesiumia tai B-vitamiineja, voit ripotella hiukan siitepölyä puuron päälle tai vaikka leivonnaisten koristeeksi. Siitepölypallerot menevät hyvin nonparelleista, koska ne maistuvatkin samalla tavalla makealta.

Jos kärsii siitepölyallergiasta, kannattaa kuivatun siitepölyn käyttö aloittaa pienillä määrillä. Siitepölyä ei siis välttämättä tarvitse vältellä, vaikka olisi allergikko, sillä siitepölyllä voi lievittää allergiaoireita.

Perga eli mehiläisleipä sulaa siitepölyä paremmin

Perga eli mehiläisleipä on maitohappokäynyttä siitepölyä.

Mehiläispesästä kerättyä pergaa nauttimalla voi saada kaikki siitepölyn hyvät vaikutukset sekä mehiläisten siihen lisäämät entsyymit. Maitohappokäyminen tekee pergasta vielä paremmin sulavaa kuin siitepöly.

Perga on erittäin ravinteikasta. Siinä on muun muassa tryptofaani-aminohappoa, mistä mielihyvähormoni serotoniini muodostuu.

Monet uskovat, että pergan nauttiminen illalla ”välipalakeksinä” tai esimerkiksi jogurtin joukossa auttaa nukahtamaan ja nukkumaan rauhallisesti.

Propolis eli kittivaha on mehiläisten oma antibiootti

Propolis eli kittivaha syntyy kuusen, koivun, pajun ja männyn silmuista, joista saatavaan aineeseen mehiläiset sekoittavat omien rauhastensa eritteitä.

Propolis on antibioottinen tiiviste, minkä tarkoitus on torjua taudinaiheuttajia mehiläispesässä. Mehiläiset käyttävät kittivahaa pesän pienien rakojen tilkitsemiseen ja pesänsä desinfioimiseen.

Jos pesään pääsee vaikka hiiri, tappavat mehiläiset sen ensin, ja sitten ne balsamoivat sen propoliksella. Näin hiiri ei ala mädäntyä pilaten mehiläispesää.

Mehiläistarhaaja voi kaapia kittivahaa vaikka suoraan suuhunsa. Kaupassa propolista myydään yleensä alkoholiin uutettuna.

Propolis voi nujertaa taudinaiheuttajia, joten se sopii haavanhoitoon, hyönteisten puremiin, finneihin, huuliherpekseen ja esimerkiksi kissan raapaisujen tulehtumisen ehkäisemiseen. Koska propolis voi stimuloida solujen ja kudosten kasvua, on se erityisen hyvä haavojen hoidossa.

Voit myös sekoittaa propolista hunajateehen hoitaaksesi tai torjuaksesi nuhaa ja yskää.

Mehiläisvahaa käytetään ihonhoidossa, kodinhoidossa ja lääketeollisuudessa

Mehiläisvahan tuoksusta tulee usein mieleen ortodoksikirkko tuohuksineen. Mehiläispesän rakentamisessa käytetystä vahasta voi toki tehdä isompiakin kynttilöitä.

Mehiläisvahaa käytetään myös nahan- ja puunhoitotuotteissa, kosmetiikassa ja lääketeollisuudessa. Lääketeollisuus käyttää mehiläisvahaa esimerkiksi pillereiden päällystämiseen.

Mehiläisvaha on erityisen hyvä kuivan ihon hoidossa. Mehiläisvaha (Cera alba) suojaa, pehmentää, ravitsee ja kosteuttaa ihoa.

Mehiläisvahassa on antioksidantteja ja A-vitamiinia, eikä se estä ihoa hengittämästä, vaikka se lukitseekin kosteuden ihoon muodostamalla suojaavan kalvon. Ympäristönkin kannalta mehiläisvahavoide on usein teollisesti tuotettuja ihorasvoja parempi vaihtoehto.

Voit tehdä mehiläisvahavoiteita itsekin sulattamalla mehiläisvahaa ja lisäämällä joukkoon esimerkiksi rypsiöljyä ja eteerisiä öljyjä.

Emomaitoa eli kuningatarhyytelöä voi käyttää sisäisesti ja ulkoisesti

Emomaitoa (royal jelly) kutsutaan myös kuningatarhyytelöksi tai kuningatarmehuksi. Tätä erityistä ainetta mehiläiset antavat sille toukalle, josta ne tahtovat kasvattaa itselleen uuden mehiläiskuningattaren.

Tätä hyytelömäistä ainetta käytetään lisäravinteissa ja kosmetiikassa, sillä se on ravintoarvoltaan erittäin rikasta. Emomaidossa on muun muassa B-ryhmän vitamiineja, proteiinia, aminohappoja ja kivennäisaineita. Emomaitoa suositellaan etenkin ikääntyvälle iholle, koska se voi lisätä kollageenin tuotantoa.

Emomaidon kerääminen mehiläispesästä ei ole yhtä helppoa kuin vaikkapa hunajan kerääminen. Loppujen lopuksi vain harvat mehiläistarhaajat keräävät emomaitoa. Löydät valmiita emomaitotuotteita, kuten emomaitokapseleita, monista luontaistuoteliikkeistä.

Mehiläismyrkky voi auttaa lihas- ja nivelkivuissa

Mehiläismyrkky voi olla tappavan vaarallista, jos olet allerginen mehiläisille. Jos et ole, voit yrittää suhtautua mehiläisen pistoksiin aiempaa myönteisemmin seuraavan tiedon valossa. 

Mehiläismyrkky voi nimittäin auttaa lihas- ja nivelkivuissa, pistiäisallergioiden siedätyshoidossa ja selluliitin hoidossa.

Kasvovoiteissa mehiläismyrkky on erityisen hyvä lisä. Mehiläismyrkky (bee venom) voi vähentää ikääntymisen merkkejä, aktivoida ihon toimintoja ja lisätä ihon joustavuutta.

Mehiläismyrkkyä käytetään Suomessa melko vähän, mutta ulkomailla apiterapiaa harrastetaan enemmänkin. Vaikka apiterapia tarkoittaa kaikkien mehiläispesän tuotteiden käyttämistä terveydenhoidossa, varsinkin Espanjassa apiterapiahoidoilla viitataan usein paikkaan, missä pinsetteihin otetun mehiläisen annetaan pistää asiakasta.

Mehiläinen kuolee pistettyään, joten toinen vaihtoehto on kerätä myrkky talteen erityisellä levyllä. Kun mehiläinen laskeutuu levylle, se saa pienen sähköiskun, mikä tyhjentää sen myrkkyvaraston.

Näin kerätty myrkky voidaan pistää asiakkaaseen ruiskulla, tai sitä voidaan sekoittaa esimerkiksi juuri kosmetiikkatuotteisiin.

Pesäilmaa hengitysteiden hoitoon

Pesäilmaa käytetään muualla Euroopassa (kuten Sloveniassa) hengitystieongelmien ja esimerkiksi astman hoitoon. Asiakas hengittää mehiläispesän ilmaa joko pesän päälle rakennetulla sängyllä maaten tai pesään kiinnitetyn happinaamarin kautta.

Tällainen apiterapiasessio voi kestää jopa pari tuntia. Pesäilman uskotaan parantavan vastustuskykyä, lisäävän vireystilaa, vähentävän stressiä ja tukevan kokonaisvaltaista hyvinvointia.

Koska on mahdollista, että pesäilman hengittämisellä on positiivisia vaikutuksia hengityselimistön toimintaan, se voi sopia kroonisen keuhkoputkentulehduksen, keuhkoahtauman tai allergisen nuhan hoitoon.

Pesäilmasta saattaisi eri lähteiden mukaan olla apua myös allergioiden, kroonisten kurkkutulehdusten, migreenin ja päänsäryn, unettomuuden, masennuksen, reuman ja selkäkivun hoidossa.

Suomessa mehiläistarhaajat kertovat käyttävänsä pesäilmaa ennen kaikkea rentoutumiseen. Heti kun pesän avaa, vastaan tulvahtaa ihana hunajan ja propoliksen tuoksu – sekä rentouttavan tasainen surina.

Kuhnurintoukka on kallis herkkupala

Koirasmehiläisten eli kuhnurien ainoa tehtävä on hedelmöittää kuningatar. Kuhnurien lyhyt elämä voi tosin päättyä ennen kuin se alkaakaan, sillä kuoriutumattomista kuhnurintoukista voi laittaa ruokaa. Kuhnurin toukat ovat proteiinipitoisia herkkuja, joita voi vaikka paistaa muurikkapannulla. Kuhnurien maku on hyvin lihaisa.

Kuhnurintoukkia on tarjolla ani harvoissa ravintoloissa, koska ne ovat hyvin kalliita ostaa. Toukkien saatavuus on rajattu (yhdestä mehiläispesästä saa vain kilon toukkia per vuosi), ja niiden esikäsittelyssä eli puhdistamisessa ja pakastamisessa tarvitaan paljon käsityötä.

Ravintoloiden kiinnostusta kuhnurien tarjoilemiseen laskee varmasti myös se, ettei hyönteissyönti ole kovin suosittua Suomessa.

Suomen hunajantuotannossa menee vuosittain hukkaan arviolta jopa 50 000 kiloa kuhnurintoukkia. Voi olla, että kuhnurintoukkien syöminen lisääntyy lähitulevaisuudessa, sillä kuhnurintoukat ovat maukkaita, kotimaisia, ekologisia ja ravinteikkaita.

Yhteenveto

Mehiläistarhauksen kannattavuutta voi parantaa hyödyntämällä hunajan ohella kaikkia mehiläispesän tuotteita, joita yllä on esitelty.

Mehiläiset ovat myös tärkeitä pölyttäjiä. Monet viljelijät ovat valmiita maksamaan siitä, että saavat pitää mehiläispesää kasviensa lähellä kevään ja kesän ajan.

Toki mehiläistarhaukseen voi suhtautua puhtaana harrastuksena, minkä ei ole tarkoituskaan tuottaa mitään ylimääräistä. Harva asia maistuu yhtä hyvälle kuin juuri lingottu hunaja, ja mehiläisten elämän seuraaminen on varsin mielenkiintoista.