Ranne- ja nilkkamurtumia sekä aivotärähdyksiä sattuu talvikuukausina yli tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina. Mutta mistä murtuman tunnistaa? Entä voiko oikeanlaista kaatumistekniikkaa opetella? Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri Jarkko Pajarinen vastaa.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Talven kausivammojen ykkönen on rannemurtuma: niitä hoidetaan vilkkaimpina talvikuukausina jopa kolminkertaisesti kesään verrattuna.
Rannemurtumien jälkeen yleisimpiä ovat nilkan ja olkapään murtumat. Myös aivotärähdyksiä sattuu talvella tuplasti enemmän kuin muina vuodenaikoina, kertoo Terveystalon tapaturmapäivystyksen vastuulääkäri ja ortopedi Jarkko Pajarinen.
– Kesällä ihmiset telovat itsensä urheillessa, kun taas talvella jalat lähtevät alta. Liukkailla kaatumisesta tulee keskimäärin pahempaa jälkeä kuin kesän kompastelusta.
Murtuman tunnistaa varmasti vain yhdellä keinolla
Mistä sitten tietää, onko nilkka tai ranne murtunut vai ei?
– Röntgenkuvasta, Pajarinen vastaa ykskantaan.
Hänen mukaansa pelkkien oireiden perusteella on vaikea antaa yleispäteviä ohjeita, onko murtumaa vai ei. Varsinkin, kun ihmisen kiputuntemus on niin yksilöllinen.
– Joskus oireet voivat olla lievät, mutta silti taustalta voi paljastua murtuma. Vähän aikaa sitten vastaanotolleni tuli nainen, joka oli loukannut jalkansa ja kävellyt sillä muutaman päivän ihan sujuvasti. Silti hän päätyi nilkkamurtuman takia leikkaukseen.
Tunnistaa voi mutta vain toisin päin
On tiettyjä selkeitä, murtumaan viittaavia oireita. Esimerkiksi jos nilkka on kaatumisen jäljiltä virheasennossa tai niin kipeä, ettei sillä pysty astumaan, kyseessä on hyvin todennäköisesti murtuma.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Toisin päin tuntomerkkeihin ei kuitenkaan voi luottaa.
– Nilkka voi olla murtunut, vaikka sillä pystyisi astumaan. Siksi sanon aina, että jos on loukannut itsensä kaatumalla, lääkärillä kannattaa käydä. Röntgenkuva on ainoa keino sanoa varmuudella, onko jokin paikka murtunut.
Voiko itselleen aiheuttaa jotakin haittaa, jos murtuman jättää aluksi hoitamatta?
Voi, vastaa Jarkko Pajarinen.
– Murtuma, joka olisi aluksi ollut hoidettavissa pelkällä lastahoidolla, voi pitkittyä ja pahentua niin, että lopulta joudutaan leikkaukseen.
Ortopedin ohjeet talvikeleille
Pajarisen ykkösohje talvikeleille on tämä:
– Jalankulkijoille pätevät liukkailla samat säännöt kuin autoilijoille: tilannenopeus ja talvirenkaiden käyttö. Suosittelen jalkaan tukevia kenkiä, joissa on hyvät pohjat. Myös nastat ovat hyvät. Tilannenopeudella tarkoitan, että turha kiire kannattaa jättää pois.
Entä sitten oikean kaatumistekniikan harjoittelu, olisiko siihen vinkkejä?
– Hyvä fyysinen kunto ja kehonhallinta auttavat siihen, ettei joka horjahduksesta lähde jalat alta. Sen sijaan oikean kaatumistekniikan opettelu on minusta myytti, tai ainakin sellaisen opettelu vaatii tuhansia harjoitustoistoja. Kaatuminen käy nimittäin niin yllättäen, että ei siinä ehdi miettiä mitään.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Tiesitkö?
Kipsit ja kipsaaminen alkavat olla termeinä vanhahtavia. Moderni ortopedia puhuu mieluummin lastoista ja lastoittamisesta.