Suomessa tulisi ehkäistä helteen terveyshaittoja nykyistä paremmin sekä lisätä yhteiskunnan keinoja varautua helteisiin.
Tämä selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaisemasta raportista, jossa tarkastellaan helteen vaikutuksia ja varautumisen nykytilaa sekä esitetään suosituksia, joilla varautumista voidaan parantaa.
Raportin mukaan keskeinen ongelma on, että alueellisen ja paikallisen varautumisen kansallinen ohjaus on hajanaista ja melko vähäistä sekä se, etteivät Ilmatieteen laitoksen julkaisemat hellevaroitukset johda ennalta suunniteltuihin viranomaistoimiin.
Helleaallosta voi aiheutua satoja kuolemia Suomessa
THL:n jo aikaisemmin julkaiseman tutkimuksen mukaan neljä vuorokautta tai pidempään kestävien helleaaltojen aikana väestön kuolleisuus lisääntyy Suomessa keskimäärin 10 prosenttia. Myös sairaalahoidon tarve lisääntyy.
Pitkittyneestä, joitakin viikkoja kestävästä helleaallosta voi aiheutua Suomessa useampia satoja kuolemia. Vakavien terveyshaittojen riski on erityisesti yli 65-vuotiailla ja pitkäaikaissairauksista kärsivillä.
Jotta helteen haittoja voidaan ehkäistä, tarvitaan sekä ennalta suunniteltuja, nopeasti toteutettavissa olevia toimia helleaaltojen aikana, että pidemmän tähtäimen toimia, joilla vähennetään väestön ja yhteiskunnan haavoittuvuutta kuuman sään vaikutuksille.
”Kesän 2021 kaltaiset helteet yleistyvät ilmaston muuttuessa. Samalla väestö ikääntyy ja helteen terveyshaitat lisääntyvät, jos muutoksiin ei varauduta riittävän hyvin”, kertoo THL:n tutkija Virpi Kollanus.
Riskiryhmät suojattava
Vakavien terveyshaittojen ehkäisemiseksi erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköiden mahdollisuuksia varautua helteisiin on vahvistettava. Suurin osa helleaaltojen aiheuttamista kuolemista ilmenee sairaaloiden ja terveyskeskusten vuodeosastoilla, joissa hoidetaan paljon kuumuudelle erityisen herkkää väestöä.
”Hoito- ja hoivalaitosten ennalta varautumisessa on tärkeää pyrkiä parantamaan mahdollisuuksia viilentää toimitiloja. Jokaisessa laitoksessa tulisi pystyä helteellä viilentämään ainakin osa potilaiden tai asiakkaiden käytössä olevista tiloista sekä toiminnan kannalta kriittiset tilat”, Kollanus sanoo.
Tästä Iittalaan tekemään joululahjoista totta
Myös kotona asuvia riskiryhmiin kuuluvia tulisi suojata helteen haitoilta, esimerkiksi tarjoamalla helleaaltojen aikana enemmän kotihoidon palveluja. Lisäksi pitkäaikaissairauksista kärsiviä olisi hyvä ohjeistaa jo ennalta siitä, kuinka kuumuus vaikuttaa sairauteen tai sen hoitoon käytettäviin lääkityksiin.
Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi esimerkiksi kuntien viranomaiset, päiväkodit ja koulut sekä työnantajat ja työntekijät tarvitsevat ohjeistuksia helteisiin varautumisesta.
Rakennusten kuumentumista kesäisin tulisi ehkäistä
Helteen terveyshaittojen estäminen on vaikeaa, jos rakennusten sisätilat kuumentuvat herkästi. Rakentamista ja asumisterveyttä koskevassa lainsäädännössä ja ohjauksessa tulisikin huomioida nykyistä paremmin, miten ylilämpenemistä voi ehkäistä.
Kaupunkialueiden ja rakennusten kuumentumista voidaan torjua myös kaupunkiympäristön suunnittelulla, esimerkiksi viher- ja vesirakentamisen, auringonsäteilyä heijastavien pintamateriaalien, varjostavien rakenteiden sekä kaupunkiympäristön tuulettumista edistävien ratkaisujen avulla.
”Maankäyttöön ja rakentamiseen liittyvät toimet hellevarautumisen edistämiseksi ovat erityisen tärkeitä ilmastonmuutokseen sopeutumisen näkökulmasta, sillä kaupunki- ja rakennussuunnittelussa tehtävät päätökset vaikuttavat yhteiskunnan haavoittuvuuteen pitkälle tulevaisuuteen”, Kollanus toteaa.