Suomalaisten mielenterveyshäiriöt ovat kasvaneet vauhdilla jo usean vuoden ajan. Maaliskuun aikana mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne vetää ennestään synkkää tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.
Tiedot käyvät ilmi Terveystalon Näin Suomi voi -aineistosta, jossa on analysoitu lähes 3,7 miljoonaa suomalaisten lääkärikäyntiä viime vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelussa ovat olleet vastaanottokäynnit kuluneen kuukauden ajalta.
Koronaepidemian saavuttua Suomeen Terveystalon Lääkäri-chat 24/7 -palvelun asiakasmäärä kymmenkertaistui viikossa. Etävastaanotoilla kysytään ennen kaikkea koronariskeistä ja -oireista. Samaan aikaan havaittiin, että Terveystalon työterveyslääkäreiden kirjoittamien lyhytpsykoterapialähetteiden määrä oli 2020 alkuvuonna nelinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.
-Koronaepidemia pahentaa monien mielenterveyspotilaiden tilannetta. Jo ennestään mielenterveydeltään hauraat ihmiset jäävät nyt helposti vaille normaaleja tukiverkkoja. Taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt lähes kaikkia, ja se ei voi olla näkymättä ihmisten mielenterveydessä jo nyt ja myös pitkällä aikajänteellä, johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta sanoo.
Kasvu oli kovaa jo ennen koronaa
Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden kasvu oli kuitenkin kovaa jo ennen koronaepidemiaa. Esimerkiksi ahdistushäiriöitä diagnosoitiin 25 prosenttia enemmän vuonna 2019 kuin vuotta aiemmin.
Eniten sairauslomapäiviä aiheuttavat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta toiseksi pisimmät sairauslomat aiheutuvat mielenterveyshäiriöistä. Keskimääräinen hengitystieinfektion aiheuttama sairausloma kestää normaalitilanteissa kolme päivää ja korona-aikana kahdeksan päivää. Mielenterveysongelmissa keskimääräinen sairausloman pituus on 17 päivää.
Lyhytpsykoterapia aktiivisessa käytössä lyhentää sairauspoissaolojen kestoa. Esimerkiksi useat isot työnantajat ovat tilastoineet sairauspoissaolojen lyhentymistä ja säästöjä rakennettuaan työterveyteen toimivan mielenterveysongelmien hoitopolun. Palveluja tuotetaan tehokkaasti myös etänä.
Näin Suomi voi -aineisto perustuu Terveystalon koko potilasaineiston analyysiin. Aineisto kattaa lähes 3,7 miljoonaa lääkärikäyntiä vuonna 2019, ja se antaa laajasti kuvan suomalaisten terveydentilasta. Mielenterveyshäiriöiden kasvu on jatkumoa aiempien vuosien kehitykselle.
Diagnoosimäärien kasvua voi osittain selittää se, että mielenterveyshäiriöihin osataan ja uskalletaan hakea apua enemmän kuin ennen.
-Toisaalta tutkimusten perusteella tiedämme, että esimerkiksi masennuksesta kärsivistä ihmisistä vain puolet on hoidon piirissä. Hoidon tarve on todellinen, ja esimerkiksi lyhytpsykoterapialla monia sairastuneita pystytään hoitamaan tehokkaasti, toteaa johtava psykologi Tuija Turunen.
Myös nuoret miehet oireilevat
Jo aiemmin on havaittu, että erityisesti alle 40-vuotiaiden naisten ahdistus- ja masennusdiagnoosit yleistyvät jyrkästi. Tuoreessa data-analyysissä näkyy myös alle 30-vuotiaiden miesten mielenterveyshäiriöiden yleistyminen.
-Masennus, ahdistus- ja unihäiriöt lisääntyvät. Tässä ikäluokassa riski syrjäytyä on suuri, jos esimerkiksi kouluun tai työelämään pääsy viivästyy pitkien sairauslomien vuoksi, johtava psykologi Tuija Turunen sanoo.
Nuorten miesten mielenterveysdiagnoosit liittyvät usein työelämän vaatimusten muutoksiin.
ETÄLÄÄKÄRI – edullinen ja aina lähelläsi, Klinikka Lux
-Esimerkiksi vuorovaikutustaitoja ja esiintymiskykyä tarvitaan yhä enemmän. Ahdistushäiriö voi tulla esiin vaikkapa lentopelkona tai sosiaalisten tilanteiden aiheuttamana ahdistuksena. Se voi olla niin lamauttavaa, että estää jopa haastavampiin tehtäviin siirtymistä ja siten myös työuralla etenemistä, psykiatrian erikoisalajohtaja Antti-Jussi Ämmälä Terveystalosta sanoo.
Kustannukset kasvavat yhä
Mielenterveysongelmien aiheuttamat kustannukset ovat suuri yhteiskunnallinen menoerä ilman koronapiikkiäkin. Työnantajille työntekijän sairauslomapäivän hinnaksi lasketaan 350 euroa per päivä. Laskentamallin mukaan mielenterveyssyistä johtuvat poissaolot aiheuttavat tavallisen vuodenkin aikana 616 miljoonan euron kustannukset.
-Kaikki keinot mielenterveyden tukemiseen ovat tärkeitä. Tutkitusti tehokas keino on esimerkiksi nopea hoitoon pääsy lyhytpsykoterapiaan. Myös esimiesten kouluttaminen työkykyjohtamiseen työpaikoilla on tärkeää, psykiatri Antti-Jussi Ämmälä sanoo.
Mielenterveysongelmat ovat niin iso ja laaja ongelma, että se ei ratkea pelkästään terveydenhuollon keinon.
-Laajasti ottaen yhteiskunnassa tulisi tukea esimerkiksi lapsiperheitä, joiden vanhemmat ovat kuormittuneita. Näin ehkäistäisiin mielenterveyshäiriöiden ylisukupolvista siirtymää. Erityisen tärkeää on suunnata huomio lapsiin ja lapsiperheisiin jo nyt koronakriisin alkuvaiheissa sekä riittävän pitkään sen jälkimainingeissa. Siten voimme vaikuttaa mielenterveysongelmien määrään tulevaisuudessa, johtava psykologi Tuija Turunen kertoo.
Apteekkituotteet luotettavasta suomalaisesta verkkokaupasta – tilaa nyt.