Diabetesliitto on selvittänyt tyypin 1 diabetesta sairastavien aikuisten kokemuksia hoitotarvikkeiden saatavuudesta kudossokerin sensoroinnin ja insuliinipumppujen osalta.
Tuloksissa havaittiin merkittäviä alueellisia eroja ja organisaatioiden epäyhtenäisiä käytäntöjä hoitotarvikkeiden myöntämisessä. Kysely toteutettiin verkossa, ja vastaajia oli 713.
Kyselyn avulla selvitettiin alkuvuodesta julkaistun insuliinipuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen toteutumista. Käypä hoito -suosituksessa listataan, ketkä erityisesti hyötyisivät uudesta hoitoteknologiasta. Kysely paljasti, ettei sillä ollut vaikutusta laitteiden saantiin.
Tulokset osoittivat, ettei insuliinipumppuhoidon edellytysten täyttymisellä ollut vaikutusta siihen, oliko insuliinipumppuhoitoa tarjottu henkilölle. Samalla henkilöt, jotka eivät täyttäneet pumppuhoidon edellytyksiä, olivat saaneet mahdollisuuden insuliinipumppuhoitoon. Hoitoa ei siis ole osattu kohdistaa sitä eniten tarvitseville.
Laitteiden käyttö ja tarjonta oli molempien hoitotarvikkeiden osalta heikointa Turun yliopistollisen keskussairaalan erityisvastuualueella. Koko maan vertailussa laitteiden käytön ja tarjonnan suhteen tilanne oli paras Oulun yliopistollisen sairaalan ja Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueilla.
Kehittyvän teknologian hyödyntäminen diabeteksen hoidossa on osoittautunut vaikuttavaksi ja kustannustehokkaaksi osalle diabetesta sairastavista. Tällä hetkellä insuliinipuutosdiabeteksen hoitotulokset eivät vastaa nykyaikaisen hoidon ja teknologian antamia mahdollisuuksia. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko on linjannut, että verensokerin jatkuvaa sensorointia tulee tarjota lääketieteellisin perustein yhdenvertaisesti Käypä hoito -suositusta noudattaen.
Helmikuussa 2018 julkaistun insuliinipuutosdiabeteksen Käypä hoito -suosituksen jalkauttaminen käytännön työhön vaatii selvityksen perusteella vielä paljon työtä.