Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Tampereen yliopistollisen sairaalan (Tays) asiantuntijoiden tuoreen epidemiologisen tutkimuksen mukaan koronarokotteet eivät lisää äkillisen kuulonaleneman riskiä.

”Olemme seuranneet rekisteritutkimuksen avulla kaikkia Suomessa käytössä olevia koronarokotevalmisteita ja tarkastelleet äkillisiä kuulonalenemia 54 päivää jokaisen rokoteannoksen jälkeen. Äkillisiä kuulonalenemia ei esiintynyt koronarokotteiden jälkeen tavallista enempää. Myöskään koronainfektio ei näyttänyt lisäävän äkillisen kuulonaleneman riskiä”, kertoo THL:n erikoistutkija Petteri Hovi.

Tutkimus toteutettiin aikavälillä 1.1.2019 –12.4.2022, ja seurattavina olivat kaikki tuolloin Suomessa asuneet. Tutkimuksen aikavälillä Suomessa annettiin yhteensä 11,9 miljoonaa koronarokotetta.

Tutkimus ei tue Israelissa aiemmin saatuja tuloksia

Mahdollinen yhteys koronarokotteiden ja äkillisen kuulonalenemien välillä on herättänyt keskustelua kansainvälisesti, kun israelilainen tutkimus raportoi 40 prosentin kasvusta äkillisissä kuulonalenemissa 21 päivän kuluessa BioNTech/Pfizerin mRNA-rokotteen (ComirnatyR) saamisesta. 

”Israelilaisen tutkimuksen tulosta voi selittää vertailujoukon eroavuudet tai ajan mittaan tapahtuneet muutokset hoitokäytännöissä tai hoitoon hakeutumisessa”, sanoo Hovi. 

THL:n ja Taysin tutkimuksessa otettiin israelilaisen tutkimuksen tapaan huomioon ikä ja sukupuoli. Lisäksi huomioitiin aikaisemmat sairaudet sekä eroavuudet äkillisten kuulonalenemien ilmaantuvuudessa eri vuodenaikoina ja epidemian vaiheissa.

Koronaepidemian alettua äkillisten kuulonalenemien diagnoosit vähenivät Suomessa

Suomessa äkillisten kuulonalenemien diagnoosit vähenivät huomattavasti heti koronaepidemian alettua. Yhdeksi syyksi arvioidaan koronaepidemian aikana vähentynyttä vastaanotoille hakeutumista. Diagnoosit palasivat normaalille tasolle suunnilleen silloin, kun koronarokotukset alkoivat vuodenvaihteessa 2020–2021. 

Äkillisiä kuulonalenemia esiintyi tammikuusta 2019 maaliskuuhun 2020 asti 1216 henkilöllä ja ilmaantuvuus väestössä oli 18,7 tapausta 100 000 seurantavuotta kohti. Koronaepidemian aikana ja erityisesti alkuvaiheessa äkillisten kuulonalenemien ilmaantuvuudessa oli paljon kuukausittaista vaihtelua. Se vaihteli 11–27 tapauksen välillä 100 000 seurantavuotta kohti koronarokotuksista riippumattomasti. 

Lisätutkimusta koronarokotusten hyöty-haittasuhteesta tarvitaan

Koronarokotteet ovat yleisesti tehokkaita ja turvallisia, mutta niihin voi liittyä myös joitakin vakavia, harvinaisia haittavaikutuksia. Äkillinen kuulonalenema voi olla vakava sairaus, mutta kuitenkin 40–60 prosentilla hoidetuista tapauksista kuulo palaa ennalleen muutaman viikon kuluessa. THL:n ja Taysin tutkimuksen perusteella on epätodennäköistä, että äkillinen kuulonalenema olisi yksi koronarokotusten haittavaikutuksista. Koronarokotusten hyöty-haittasuhteen ja haittavaikutuksien seurantaa tulee aktiivisesti jatkaa.