Yhä useampi alle 35-vuotias nainen on lapseton. THL:n toteuttaman Terve Suomi -tutkimuksen mukaan 73 prosenttia 20–34-vuotiaista naisista ei ole synnyttänyt. Synnyttämättömien määrä on kasvanut peräti kahdeksan prosenttiyksikköä vuodesta 2017.
Sen sijaan 35 vuotta täyttäneillä naisilla synnytykset ovat lisääntyneet, ja synnyttäneiden osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä.
Lapsettomuus ei koske vain naisia. Aiempien tilastojen mukaan myös lapsettomien miesten osuus on kasvanut paljon.
-Tulokset ovat merkittäviä sekä yhteiskunnallisesti että yksilötasolla. Laskeva syntyvyys johtaa siihen, että työelämän ulkopuolella olevien ihmisten määrä kasvaa suhteessa työikäisiin, kertoo kehittämispäällikkö Satu Majlander.
-Raskaaksi tulo ei välttämättä iän lisääntyessä enää onnistu. Raskauteen ja synnytykseen liittyy myöhemmällä iällä riskejä, jotka voivat heikentää odottajan ja sikiön terveyttä. Raskausajan komplikaatioita lisää myös naisten yleistyvä lihavuus, Majlander jatkaa.
Syntyvyys on laskenut pitkään, eikä sen lisäämiseksi ole yksinkertaisia ratkaisuja.
-Myönteinen puhe lapsiperheiden elämästä voisi rohkaista lastensaamista epäröiviä, toteaa tutkimuspäällikkö Reija Klemetti.
Tiedätkö miten elimistösi voi – tilaa tästä Puhti-labratestit (Mehiläinen) ilman lääkärin lähetettä!
-Lisäksi yhteiskunnan rakenteiden pitäisi tukea perheellistymistä paremmin. Perheen perustaminen ja oman uran luominen pitäisi olla mahdollista myös lisääntymisikäisille naisille. Lapsiperheiden elämää tulisi helpottaa tukemalla vanhempien jaksamista ja turvaamalla esimerkiksi laadukas varhaiskasvatus ja mahdollisuus kohtuuhintaisiin perheasuntoihin, Klemetti jatkaa.
Moni valitsee lapsettomuuden tietoisesti
Suuri osa tutkimukseen osallistuneista toivoo lapsia. Alle 50-vuotiaista naisista 39 prosenttia ja miehistä 44 prosenttia kertoo toivovansa tulevaisuudessa lapsia. Lapsitoiveet ovat yleisimpiä alle 30-vuotiailla ja vähenevät iän myötä.
30–74-vuotiaista naisista 16 prosenttia ja miehistä 11 prosenttia on kokenut tahatonta lapsettomuutta. Noin 60 prosenttia tahatonta lapsettomuutta kokeneista on hakeutunut lapsettomuustutkimuksiin tai -hoitoihin, ja heistä noin puolet on saanut lapsen hoitojen avulla.
-Hedelmällisyysneuvonta tarjoaa tietoa niin raskauden ehkäisystä kuin sen biologisista edellytyksistä. Neuvonta tulisi saada osaksi koulujen terveystiedon opetusta ja hedelmällisyysikäisten terveystarkastuksia ja muuta neuvontaa. Näin kenenkään lapsitoiveet eivät jäisi toteutumatta ainakaan tietämättömyyden vuoksi, toteaa Reija Klemetti.
Vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneista naisista ja miehistä osalla syy päätökseen on se, etteivät he halua omia lapsia. Osalla syy voi olla taloudellinen tilanne tai riittämätön yhteiskunnallinen tuki.
Tiedätkö miten elimistösi voi – tilaa tästä Puhti-labratestit (Mehiläinen) ilman lääkärin lähetettä!
-Tiedämme aikaisemmista tutkimuksista, että vapaaehtoisen lapsettomuuden valinneet ovat tyytyväisiä elämäntyyliinsä eivätkä halua luopua siitä. Lapsen jo saaneilla tärkeimpiä syitä olla toivomatta lisää lapsia ovat sopiva lasten määrä, vanhempien oma jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen, Klemetti kertoo.
Runsaat ja kivuliaat kuukautiset ovat yleisiä
Tutkimuksessa selvitettiin myös muita naistentauteihin liittyviä teemoja. Tutkimuksen mukaan 45 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on runsaat kuukautisvuodot. Lisäksi peräti 51 prosentilla alle 50-vuotiaista naisista on kovia kuukautiskipuja.
-Ongelmien syyt tulee selvittää ja vaivat hoitaa, sillä pahimmillaan ne voivat merkittävästi haitata elämää. Hormonaalinen hoito sopii useimmille kuukautiskipujen ja runsaiden vuotojen hoitoon, eikä sitä tulisi pelätä käyttää tarvittaessa. On valitettavaa, että ehkäisy- ja neuvolakäyntejä lukuun ottamatta naistenvaivojen lääkärikäynnit on monien käytännössä itse kustannettava yksityisellä puolella, toteaa ylilääkäri Lara Lehtoranta.