Tuore tutkimus lisää ymmärrystä yksinäisyyden ja alkoholinkäytön välisestä yhteydestä.
Yksinäisyyttä ja alkoholia on aiemmin tutkittu suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta niiden välistä yhteyttä ei juurikaan. Tutkimustuloksien mukaan alkoholia käytetään apukeinona etenkin negatiivisten tunteiden hallinnassa. Yksinäisyyden ja alkoholin välinen yhteys ei kuitenkaan ole yksiselitteinen.
Yliopistonlehtori Nelli Lyyran toteuttamassa ja Alkon rahoittamassa Yksinäisyys ja alkoholi -tutkimuksessa tarkasteltiin yksinäisyyden kokemisen ja alkoholinkäytön yleisyyttä sekä niiden välistä yhteyttä. Lisäksi tavoitteena on pohtia keinoja siihen, miten haitallisen alkoholinkäytön ja yksinäisyyden toisiaan vahvistavaan ilmiöön voidaan puuttua.
”Yksinäisyyden yhteyksiä alkoholinkäyttöön ja alkoholihaittoihin tarkastelevalla selvityksellä on kansallista merkitystä, sillä molemmat ilmiöt haastavat suomalaisten hyvinvointia. Viime vuosina alkoholinkäyttöä ja yksinäisyyttä on tarkasteltu runsaasti kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta ilmiöiden välisistä yhteyksistä on vähemmän tietoa saatavilla”, kertoo tutkimuksen toteuttaja Nelli Lyyra.
”Yksinäisyys on tullut yhä näkyvämmäksi erityisesti koronapandemian aikana. Yksinäisyyden ennaltaehkäisy ja näkyväksi tekeminen onkin Alkon vastuullisuustyön erityinen painopiste tänä vuonna. Tutkimuksen mahdollistaminen on yksi konkreettinen ja teko tämän teeman alla. Yksinäisyydestä ja alkoholista on tärkeä saada myös tutkittua tietoa”, taustoittaa Alkon vastuullisuuspäällikkö Marja Aho.
Yksinäisillä humalajuominen yleisempää
Tutkimukseen vastanneista viisi prosenttia kertoi kokevansa yksinäisyyttä jatkuvasti tai melko usein. Usein yksinäisyyttä kokevilla säännöllinen reipas humalajuominen oli yleisempää kuin heillä, jotka eivät olleet yksinäisiä.
Toistuvasti yksinäiseksi itsensä kokevat joivat muita useammin unohtaakseen huolensa, helpottaakseen masentuneisuuttaan tai hermostuneisuuttaan ja päästäkseen irti työstressistä. Usein yksinäisillä alkoholin aikaansaama tunne sekä humala olivat useammin juomisen motiivina verrattuna niihin vastaajiin, jotka olivat yksinäisiä vain harvoin tai ei koskaan.
”Alkoholinkäytön ja yksinäisyyden välillä ei kuitenkaan ole aina suoraa yhteyttä toisiinsa, vaan ilmiöt ovat hyvin monisyisiä. Yksinäisyyden ja runsaan alkoholinkäytön kietoutuessa toisiinsa jokainen yksilöllinen elämäntilanne on monimutkainen yhtälö ratkaistavaksi”, Nelli Lyyra korostaa.
Vaikka alkoholin ongelmallisuus yksinäisyyden helpottajana – ja samalla sen syventäjänä – tiedostettiin, haki osa silti siitä helpotusta, koska ei tiennyt, miten muutoin saisi yksinäisyyden aiheuttamaan ahdistukseensa apua.
Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa
Kynnys avun hakemiseen voi muotoutua tarpeettoman korkeaksi yksinäisyyden ja alkoholinkäytön keskellä. Yksinäisyyteen liittyy usein luulo, että yksinäisyys on pysyvä olotila tai ominaisuus, johon ei voi vaikuttaa. Myös liialliseen alkoholinkäyttöön voi liittyä samankaltainen tulkinta. Sekä yksinäisyys että alkoholin käyttö voivat kuormittaa mielenterveyttä ja heikentää niitä psyykkisiä voimavaroja, joita tarvitaan muutoksen tekemiseen.
”Yksinäisyys on kokemuksena epämiellyttävä ja ahdistava. Sekä yksinäisyys että yksin eläminen heikentävät psyykkistä ja fyysistä terveyttä, yksinäisyys vielä huomattavasti enemmän. Pitkittynyt tai usein koettu yksinäisyys on yhteydessä lukuisiin terveysriskeihin”, Nelli Lyyra sanoo.
Ongelmalliseen alkoholinkäyttöön sekä yksinäisyyteen voi vaikuttaa. Jos haitallinen alkoholinkäyttö on pitkittynyt tai kokee ahdistavaa yksinäisyyttä, on hyvä saada tilanteeseen ammatillista apua. Apua ja tukea on tarjolla mm. Mieli ry:n Kriisipuhelimessa 09 2525 0111.