Nuoret ja keski-ikäiset naiset kokevat muita useammin henkistä ja fyysistä lähi- ja parisuhdeväkivaltaa.
Fyysistä parisuhdeväkivaltaa oli kokenut naisista 2,0 prosenttia ja miehistä 1,2 prosenttia viimeisen vuoden aikana. Fyysisestä parisuhdeväkivallasta kertoivat eniten 20–39-vuotiaat naiset: 3,2 prosenttia heistä oli kokenut fyysistä väkivaltaa parisuhteessaan.
Tiedot selviävät Terve Suomi -tutkimuksesta, jossa selvitettiin väkivallan muotoja ja niiden yleisyyttä lähisuhteissa ja muissa ihmissuhteissa. THL selvitti Terve Suomi -tutkimuksen yhteydessä henkisen väkivallan yleisyyttä nyt ensimmäistä kertaa, fyysistä väkivaltaa on tutkittu myös aiemmin.
Terve Suomi -tutkimuksessa oli mukana kolme henkisen väkivallan muotoa:fyysisellä vahingoittamisella uhkaaminen, nimittely lannistamisen tai nöyryyttämisen tarkoituksessa ja kontrolloiva väkivalta, kuten yhteydenpidon rajoittaminen tai rajoittamisen yritys (esimerkiksi perheeseen, sukulaisiin tai ystäviin).
Naisista 5,3 prosenttia ja miehistä 3,4 prosenttia oli kokenut parisuhteessaan vähintään kerran yhtä kysytyistä henkisen väkivallan muodoista viimeisen vuoden aikana. Eniten (noin 6–8 prosenttia) henkisestä väkivallasta raportoivat nuoret ja keski-ikäiset naiset.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Eniten kerrottiin lannistamis- tai nöyryyttämistarkoituksessa käytetystä nimittelystä. Toiseksi eniten kerrottiin yhteydenpidon rajoittamisesta esimerkiksi perheenjäseniin, sukulaisiin ja ystäviin.
Tunnistaminen vaikeaa ja seuraukset vakavia
Henkistä väkivaltaa on usein vaikeampi tunnistaa kuin fyysistä väkivaltaa. Henkisen väkivallan muodoista erityisen vakavaa ja vahingollista on pakottava kontrolli.
”Kontrolloivassa väkivallassa on kyse vahingoittavasta vallankäytöstä, jossa toinen ihminen rajoittaa itsemääräämisoikeutta. Rajoittaminen voi liittyä esimerkiksi vapauteen olla yhteydessä sukulaisiin ja ystäviin, töiden tekemiseen tai opiskeluun, sähköpostien ja sometilien käyttöön tai liikkumiseen. Tutkimusten mukaan pakottava kontrolli voi aiheuttaa post-traumaattisia stressioireita ja sosiaalista eristäytymistä ja vähentää avun hakemista”, kertoo erikoistutkija Johanna Hietamäki.
Aiempien tutkimusten mukaan kontrollia koetaan enemmän silloin, kun parisuhdeväkivalta on jatkunut pitkään.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Nykyiseen hallitusohjelmaan on kirjattu, että tarve pakottavan kontrollin kriminalisoinnille selvitetään. Kansainvälisesti näin on tehty esimerkiksi Englannissa.
Ehkäistävä monialaisesti
Lähisuhdeväkivaltaan puututaan ja tulee jatkossakin puuttua monin eri tavoin.
”Väkivallan vastaisen työn tuominen hyvinvointialueiden rakenteisiin on äärimmäisen tärkeää. Tällä hetkellä lähes kaikilla hyvinvointialueilla toimii nimetty väkivaltatyön koordinaattori. Tätä työtä on tärkeä tukea. He kouluttavat hyvinvointialueen ammattilaisia lähisuhdeväkivallasta ja edistävät systemaattista kysymistä parisuhde- ja lähisuhdeväkivallan kokemuksista sosiaali- ja terveyspalveluissa”, Hietamäki kertoo.
”Lisäksi ammattilaisille on tarjolla tukea väkivallan tunnistamiseen ja väkivallasta kysymiseen THL:n avoimissa ja maksuttomissa verkkokouluissa”.
Tarjolla monenlaista tukea
Nollalinjan auttavaan puhelimeen (p. 080 005 005) voi soittaa nimettömästi ja maksutta mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Nollalinjan chat-palvelu on auki arkisin klo 9–15 (nollalinja.fi). Nollalinjan väkivalta- ja kriisityön ammattilaiset tarjoavat apua 11 eri kielellä.
Turvakodit on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeville. Turvakodit ovat maksuttomia ja auki vuorokauden ympäri.
Tästä Vallilaan joulukangaskaupoille
Lisäksi monet järjestöt tarjoavat palveluita lähisuhdeväkivaltaa kokeneille. Apua voi hakea esimerkiksi Ensi- ja turvakotien liiton Nettiturvakodista, Naisten Linjalta, Kriisikeskus Monikasta, Raiskauskeskus Tukinaisesta ja Lyömättömän Linjan Miehen Linjasta.