Harmaa sää ja ilmastohuoli masentavat – mikä avuksi?

0

Vuosi on alkanut poikkeuksellisen lämpimänä ja suuressa osassa Suomea talvesta ei ole tietoakaan. Kuinka synkkenevät talvet vaikuttavat mielenterveyteen?

– Noin 30–40 prosenttia suomalaisista kärsii kaamosoireista. Tulevaisuudessa luku saattaa kasvaa, sillä arvioiden mukaan auringonsäteilyn määrä vähenee ja pilvisyys lisääntyy Suomessa ilmastonmuutoksen myötä etenkin talvella. Kaamosmasennus saattaa aiheuttaa alakulon ja ahdistuksen tunteita ja alentaa vireystilaa aiheuttaen väsymyksen tunnetta, kertoo Terveystalon psykologi Tania Virintie 

Sääherkkyys on Virintien mukaan kuitenkin yksilöllistä. Sää vaikuttaa mielialaan, mutta vaikutusten voimakkuus ja laatu vaihtelevat eri ihmisten välillä. Tutkimusten mukaan etenkin valo vaikuttaa positiivisesti mielialaan ja vireystilaan. Harmaa sää aiheuttaa monelle mielialaoireita, kun taas toisille valon määrän lisääntyminen keväällä voi herättää ahdistuksen tunnetta.

– Jotkut kokevat hyötyvänsä kirkasvalolampuista pimeään talviaikaan. Myös ulkoilu nostaa mielialaa säästä riippumatta. Kannattaa lähteä metsälenkille, vaikka ikkunasta sää näyttäisikin masentavalta. Ulkoliikunta luonnossa tehoaa hyvin kaamosoireiden selättämiseen, Virintie vinkkaa.

– Huono ilma antaa myös mahdollisuuden muille mielen hyvinvoinnin kannalta tärkeille asioille vapaa-ajalla, kuten joutilaana ololle ja läheisyydelle perheen tai ystävien kanssa, hän jatkaa.

Ilmastonmuutos ahdistaa yhä useampia

Poikkeuksellisen lauha ja vähäluminen talvi vetää mielen mustaksi myös toisesta syystä – se nostaa pintaan huolen ilmastonmuutoksesta.

– Ilmastoahdistuksessa on kyse siitä, miten maailman tila vaikuttaa mielenterveyteen. Se on luonnollinen reaktio ilmastonmuutokseen ja siihen, että aiheesta on puhuttu paljon mediassa ja julkisessa keskustelussa. Ilmastonmuutos voi saada aikaan voimakkaita tunteita tai jopa fyysisiä oireita, kuten esimerkiksi unihäiriöitä, ylivirittyneisyyttä tai alakuloisuutta, Virintie kertoo.

Tiesitkö että ikääntymismuutoksia voi hoitaa helposti, kivuttomasti ja edullisesti pistoshoidoin? Kysy rohkeasti suomalaiselta esteettiseltä klinikalta, Medical Clinic Luxilta. Katso tästä lisää.

Ilmiö näkyy Virintien mukaan jonkin verran myös psykologin vastaanotolla. Usein potilaalla on jo valmiiksi kuormittava elämäntilanne ja hän kärsii esimerkiksi lievistä ahdistus- ja masennusoireista. Tällöin mielen sietokyky on pienempi ja ympäristön ärsykkeisiin saattaa reagoida herkemmin.

– Jos on taipumusta murehtimiseen ja huolehtimiseen, nämä piirteet ovat omiaan vahvistamaan myös ilmastoon tai ympäristöön liittyvää ahdistusta. Joskus jokin ulkoinen tekijä, kuten ilmastonmuutos voi antaa nimen oireille, vaikka taustalla oleva syy olisikin monimutkaisempi. Jos kärsii voimakkaasta ilmastoahdistuksesta, on hyvä pysähtyä miettimään omaa kokonaistilannetta. Taustalla voi olla esimerkiksi uupumusta.

Erityisen alttiita ilmastoahdistukselle ovat lapset ja nuoret, sillä heillä tunteiden käsittelyn taidot ovat vasta rakentumassa. Lasten ja nuorten tunnetaitojen vahvistaminen on tärkeässä roolissa, sillä ilmastoahdistusta voi helpottaa käsittelemällä negatiivisia tunteita. Tunteiden tukahduttaminen tai välttäminen usein lisää ahdistuksen kokemusta.

Tunteiden käsittelyn lisäksi ilmastoahdistusta voi lievittää toiminnalla, esimerkiksi vähentämällä omaa kuluttamista. Laajemmasta näkökulmasta tarkastellen ilmastoahdistuksen aiheuttamat voimakkaat tunteet voivat olla hyödyllisiä, jos tunteet saavat ihmisen toimimaan ympäristön ja ilmaston hyväksi.

– Haasteena on se, että oma toiminta ei riitä ratkaisemaan ongelmaa. Siksi on tärkeää suhteuttaa ajatteluaan ja muistaa, että voi vaikuttaa ainoastaan itsensä tekemisiin.

Toimintakykyä ja hyvinvointia hankaloittavien tunteiden ja oireiden kanssa ei kannata jäädä yksin, vaan tarvittaessa kääntyä ammattilaisen puoleen.

Jaa

Kommentoi