Kun lapsi pohtii seksuaalisuutta, hänen kasvuaan tukee hyväksyvä ja lapsen yksilöllisyyttä kunnioittava ilmapiiri sekä vanhemman avoimuus keskustelulle. 

Terveeseen seksuaalisuuteen kuuluu kokemus omasta seksuaalisuudesta, kehosta ja sukupuoli-identiteetistä hyvänä ja arvokkaana, kyky nauttia seksuaalisuudesta ja mahdollisuus toteutua sellaisena kuin on. Terve seksuaalisuus on myös omien ja toisen rajojen kunnioittamista.

– Kasvuympäristöllä on suuri merkitys seksuaaliterveyden kannalta. Turvallinen kiintymyssuhde vanhempiin sekä moninaisuudelle avoin kulttuuri antavat lapselle tärkeän pohjan hyvinvointia, elämää ja ihmissuhteita varten, kertoo psykologi Tania Virintie Terveystalosta.

Moninaisuuden ja erilaisuuden hyväksyvässä ilmapiirissä lapsen mahdollisuus hyvinvointiin ja seksuaaliterveyteen vahvistuu.

– Lapsen pohdintoja on tärkeä kuunnella hyväksyvästi ja keskustella avoimesti ihmissuhteista, seksuaalisuudesta ja niihin liittyvistä tunteista. Lapselle voi kertoa arvottamatta, että ihmisillä on erilaisia seksuaalisia suuntautumisia ja sukupuoli-identiteettejä, ja että jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan sekä tulla kohdelluksi arvostavasti, Virintie jatkaa. 

Ei tabuja tai häpeää

Lapsella on luontaisesti myönteinen, ylpeäkin suhtautuminen omaan kehoon. Sitä tulisi aikuisten toimesta vaalia.

– Kun lapselle välittyy kokemus, että hän on rakastettu ja hyväksytty juuri sellaisena kuin on, vapautuu hänelle tilaa tutkia itseään ilman läheisten tuomitsemiseen liittyvää pelkoa tai häpeää, Virintie kommentoi.

Tapakasvatus ja turvataitojen opettaminen on tärkeää, mutta kehoon ja seksuaalisuuteen ei tulisi liittyä tabuja tai häpeää. 

– Tapakasvatus ei tarkoita hyssyttelyä, paheksumista, kieltämistä tai kauhistumista lapsen ilmaisun edessä. Kehoon ja seksuaalisuuteen liittyvistä asioista tulisi puhua myönteiseen sävyyn. Lapselle voi esimerkiksi kertoa, että omaa kehoa saa ehdottomasti koskea, mutta intiimialueet ovat oma tärkeä paikka, ja koskemisen voi tehdä omassa rauhassa.

Sopivia sanoja

Lapsen seksuaalisuus on pitkälti omaan ja toisen kehoon tutustumista. Taaperoiästä alkaen lapsi alkaa myös hahmottaa sukupuolten välistä eroa.

– Pienemmälle lapselle seksuaalisuudesta puhuminen tarkoittaa esimerkiksi kehon osien nimeämistä ja sen opettamista, miten toista saa koskea ja miten toinen saa koskea itseä. Kun lapsi tutkii kehoaan, sukupuolielimen voi nimetä samaan tapaan kuin muunkin kehon osan: myönteiseen ja löytämisen iloiseen sävyyn.

Leikki-ikäinen alkaa kysellä kehoon ja lisääntymiseen liittyvistä asioista.

– Lapsen kysymyksiin on aina tärkeä vastata. Vaikeneminen luo helposti tunteen siitä, että asiassa on jotakin pahaa tai häpeällistä. Kun lapsen oma kiinnostus herää, on se otollinen hetki tarjota lapselle perustietoa lisääntymisestä. Mitä pienempi lapsi, sitä yksinkertaisemmin, lähellä lapsen maailmaa, asioista kannattaa puhua.

Puberteetin lähestyessä nuoren kanssa on tärkeää käydä läpi millaisia muutoksia murrosikä tuo kehoon.

– Se suojaa murrosikäistä esimerkiksi hätääntymiseltä kuukautisten alkaessa. Myös hedelmällisyydestä, ehkäisystä, seksitaudeista ja seksuaali- sekä sukupuoli-identiteettien moninaisuudesta on tärkeää puhua avoimesti nuoren kanssa. Herkissä aiheissa asioista voi puhua yleisellä tasolla nuoren yksityisyyttä kunnioittaen. 

Omat arvot ja asenteet?

Seksuaalisuudesta on aikaisempien sukupolvien välillä puhuttu vähemmän. Moni nykyvanhempi voi kokea vaivaannuttavana aiheesta keskustelun oman lapsen tai nuoren kanssa. 

– Mitä enemmän omaan seksuaalisuuteen tutustuu ja on tietoinen seksuaalisuuteen liittyvistä arvoistaan ja asenteistaan, sitä helpompaa keskustelu aiheesta on. 

Lapsen kanssa keskustelua voi helpottaa myös sen muistaminen, että lapsen kohdalla sana ”seksuaalisuus” ei viittaa aikuisten väliseen seksiin. Se tarkoittaa sen sijaan ihan normaalia kasvua ja tutustumista omaan kehoon sekä ihmisenä olemiseen. 

– Jos keskustelussa kaipaa tukea, voi olla yhteydessä esimerkiksi neuvolaan, perheneuvolaan tai yksityiseen mielenterveyden ammattilaiseen.  Myös Väestöliiton sivuilta löytyy vanhemmille paljon tietoa lapsen seksuaalisuudesta ja seksuaalikasvatuksesta, Tania Virintie kertoo.